Dikvatti
Dikvatin käyttö on päättynyt ja kiellettyä EU:ssa, Suomessa TUKESin asettama aikaraja käytölle ja varastoinnille oli 4.2.2020. Suomessa käytössä ollut dikvattia sisältävä kasvinsuojeluainevalmiste oli Reglone.
Jäljelle jääneet valmisteet tulee hävittää vaarallisena jätteenä.
Tiivistelmä
Dikvatti on rikkikasvien torjunta-aine
Dikvatti on kasvinsuojeluaine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan ja varsistojen hävittämiseen mm. perunan, juuresten, vihannesten ja marjojen viljelyssä. Suomessa myytävät dikvattivalmisteet ovat ruskeita nesteitä.
Dikvatti muodostaa kuumentuessaan myrkyllisiä kaasuja
Dikvatti hajoaa kuumentuessaan muodostaen myrkyllisiä ja syövyttäviä höyryjä ja kaasuja (mm. bromivety, typen oksidit). Dikvattivalmisteet voivat syövyttää alumiinia, rautaa ja seostamatonta terästä.
Dikvatti on erittäin myrkyllistä vesieliöille
Dikvatti sitoutuu voimakkaasti maaperään ja pohjasedimentteihin. Aine ei ole maaperässä kulkeutuvaa. Dikvatti on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Aineen hajoaminen ympäristössä on hidasta.
Dikvatti voi vahingoittaa hengitysteitä, munuaisia ja maksaa
Dikvattipöly ja -aerosoli ärsyttävät silmiä, nenää ja hengitysteitä aiheuttaen kirvelyä ja yskää. Voimakas altistuminen dikvattiaerosolille voi aiheuttaa päänsärkyä, yskää ja nenäverenvuotoa. Dikvattipöly ja liuoksen roiske voivat ärsyttää silmiä ja ihoa.
Dikvatin nieleminen aiheuttaa vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia sekä munuaisten toiminatahäiriötä. Tajuttomuus, kouristukset, vakava maksan ja munuaisten toimintahäiriö sekä ruuansulatuskanavan haavaumat ovat mahdollisia.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T6a (Myrkylliset aineet)
Arvioitu vaara-alue: Eristä vuotaneen aineen välitön ympäristö.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 85-00-7 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 201-579-4 |
| YK-numero | esim. 2782; 3015; 3016 |
| Molekyylikaava | C12H12Br2N2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Dikvatti on väritöntä tai kellertävää kiteistä kiinteää ainetta. Suomessa myytävät dikvattivalmisteet (Reglone) olivat ruskeita nesteitä (vesiliukoinen konsentraatti), joissa dikvatin pitoisuus on noin 200 g/l.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 344,04 g/mol |
| Tiheys | 1,2 (vesi = 1) |
| Sulamispiste | hajoaa noin 337 °C:ssa |
| Höyrynpaine | noin 0 Pa 20 °C:ssa; haihtumaton |
| Liukoisuus | liukenee hyvin veteen (718 g/l); liukenee alkoholeihin; ei liukene useimpiin hiilivetyliuottimiin |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow: -4,6; ei rasvahakuinen |
| Henryn lain vakio | 5 • 10-14 atm m3/mol; haihtuu hyvin heikosti vedestä |
1.3 Reaktiivisuus
Dikvatti voi reagoida kiivaasti emästen, vahvojen hapettimien ja pelkistimien kanssa. Dikvattivalmisteet voivat syövyttää alumiinia, rautaa ja seostamatonta terästä.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Dikvattivalmisteet voivat palaa. Dikvatti hajoaa kuumentuessaan muodostaen myrkyllisiä ja syövyttäviä höyryjä ja kaasuja (mm. bromivety, typen oksidit).
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Tappavaa hengitettynä.
Haitallista nieltynä.
Ärsyttää ihoa.
Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
Ärsyttää voimakkaasti silmiä.
Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä.
Vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan ja riippuvat valmisteen koostumuksesta. Alla on esitetty yksi mahdollinen kuljetusluokitus:
| YK-numero: | 3016 (TORJUNTA-AINE, BIPYRIDIILIUMIYHDISTE, NESTEMÄINEN, MYRKYLLINEN) |
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus: 6.1 merikuljetus: 6.1 |
|
| Varoituslipuke: | 6.1 | |
| Pakkausryhmä: | III | |
| Vaaran tunnusnumero | 60 (myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen aine) |
1.6 Raja-arvoja
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
0,5 mg/m3 /8 h 1,5 mg/m3 /15 min |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Dikvatti on kasvinsuojeluaine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan ja varsiston hävittämiseen mm. perunan, juuresten, vihannesten ja marjojen viljelyssä.
Dikvatin käyttö on päättynyt ja kiellettyä EU:ssa. Suomessa TUKESin asettama aikaraja käytölle ja varastoinnille oli 4.2.2020. Jäljelle jääneet valmisteet tulee hävittää vaarallisena jätteenä.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Dikvatti on käytännössä haihtumatonta huoneenlämpötilassa. Dikvattiaerosoli ja -pöly ärsyttävät silmiä, nenää ja hengitysteitä aiheuttaen kirvelyä ja yskää. Voimakas altistuminen dikvattiaerosolille voi aiheuttaa päänsärkyä, yskää ja nenäverenvuotoa.
Dikvattiliuoksen roiske ja dikvattipöly ärsyttävät silmiä ja ihoa.
Dikvattivalmisteiden nieleminen aiheuttaa vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia sekä munuaisten toimintahäiriötä. Suurten annosten nieleminen voi aiheuttaa tajunnan tason laskua, kouristuksia sekä vakavan maksan ja munuaisten toimintahäiriön. Myös ruuansulatuskanavan haavaumat ovat mahdollisia.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Dikvatin toistuva tai pidempiaikainen ihokosketus voi vaurioittaa ihon pintaa. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa myös allergista kosketusihottumaa.
3. Vaikutukset ympäristöön
Dikvatti ei haihdu maan pinnasta. Aine sitoutuu hyvin voimakkaasti maaperän komponentteihin eikä ole maaperässä kulkeutuvaa. Dikvatin puoliintumisaika maaperässä on useita vuosia.
Dikvatti on veteen hyvin liukenevaa, mutta sitoutuu vesistössä nopeasti mineraalihiukkasiin, orgaaniseen materiaaliin ja pohjasedimentteihin. Dikvatti ei haihdu pintavedestä. Simulaatiotestien perusteella dikvatin pitoisuus vedessä vähenee sitoutumisen kautta puoleen noin 12-24 tunnissa. Dikvatti ei hajoa hydrolyyttisesti, mutta voi hajota pintavedessä fotolyyttisesti auringonvalon vaikutuksesta. Dikvatti ei ole biologisesti nopeasti hajoavaa.
Dikvatti on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 6-21 mg/l (96 h) ja akuutit EC50-arvot vesikirpulle noin 1,2 mg/l (48 h) ja levälle 0,01-1,0 mg/l (96 h).
Dikvatin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Dikvatti luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja hitaan hajoamisen perusteella.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T6a (Myrkylliset aineet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Siirrä dikvattisäiliöt vaara-alueelta, jos voit tehdä sen turvallisesti. Säiliöitä, joita ei voi siirtää, jäähdytetään vedellä.
Käytä palon sammuttamiseen jauhetta, hiilidioksidia, vaahtoa tai sumusuihkua. Tulipalossa muodostuu myrkyllisiä ja syövyttäviä höyryjä ja kaasuja (mm. bromivety, typen oksidit). Käytä tarvittaessa sumusuihkua sitomaan muodostuvia höyryjä. Estä sammutusjätevesien pääsy viemäriin tai ympäristöön.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Eristä vuotaneen aineen välitön ympäristö.
Torjunta ja suojautuminen
Sulje vuoto ja rajoita vaara-alueelle pääsyä. Estä dikvatin pääsy viemäriin ja leviäminen ympäristöön. Kiinteän aineen leviämistä pölyämällä voidaan vähentää peittämällä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua, suojakäsineitä ja suojalaseja sekä tarvittaessa roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua (ks. kohta 5). Käytä kiinteän aineen vuodossa myös pölyltä suojaavaa hengityksensuojainta.
Alueen puhdistaminen
Vuotanut neste pumpataan suljettavaan säiliöön tai imeytetään hiekkaan tai muuhun imeytysaineeseen. Käytetty imeytysaine kerätään suljettavaan, merkittyyn astiaan. Kiinteä dikvatti kerätään varovasti talteen suljettaviin, merkittyihin astioihin välttäen aineen pölyämistä. Saastunut maa voidaan kuoria.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä dikvattipölylle tai -aerosoleille altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Oireinen altistunut tulee toimittaa lääkärin arvioon.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä vähintään 15 min ajan pitäen silmäluomia auki huuhtelun aikana (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Ota yhteys lääkäriin, jos ärsytysoireita esiintyy huuhtelun jälkeen.
Ihokosketus
Huuhtele altistunut alue välittömästi vedellä ja riisu likaantunut vaatetus. Pese iho sen jälkeen huolellisesti vedellä ja saippualla. Ota yhteys lääkäriin, jos iho-oireita ilmaantuu tai jos dikvattia on joutunut vaurioituneelle iholle.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Älä anna mitään suun kautta, jos ainetta niellyt henkilö on tajuton tai kouristeleva. Jos altistunut henkilö on tajuissaan, auta häntä huuhtomaan suunsa ja anna hänelle veteen lietettyä lääkehiiltä (50-100 g; lapset 3 rkl/10 kg) estämään dikvatin imeytymistä ruuansulatuskanavasta. Toimita potilas välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireenmukaista. Hengitystieoireisiin voidaan antaa lisähappea sekä toistettuja annoksia inhaloitavaa beeta-2-selektiivistä sympatomimeettiä. Vaikean bronkospasmin hoidossa voidaan käyttää systeemistä kortikosteroidia. Ainetta nielleen potilaan munuaisten toiminnan perustaso määritetään heti altistuksen jälkeen. Yleisoireiden kehittymistä ja munuaisten toimintaa on seurattava hoitovalmiudessa 12 tunnin ajan.
4.5 Jätteiden käsittely
Dikvattijäte ja vuotojen puhdistuksessa syntyvä jäte ovat vaarallista jätettä (ongelmajäte). Jätteet toimitetaan hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle.
5. Käsittely ja varastointi
Lue huolellisesti tuotteen myyntipäällys/käyttöohje. Käytä dikvattivalmisteita käsiteltäessä henkilönsuojaimina suojakäsineitä, suojavaatetusta ja suojalaseja tai kasvojensuojainta. Käsin ruiskutettaessa tulee lisäksi käyttää kokonaamarilla varustettua hengityksensuojainta (suodatintyyppi A2/P2). Hyviä materiaaleja suojakäsineisiin ovat mm. nitriilikumi ja etyylivinyylialkoholi (EVAL). Saatavilla tulee olla silmänhuuhtelupullo ja puhdasta vettä ihon huuhteluun.
Varastoi dikvatti tiiviisti suljetuissa alkuperäispakkauksissa kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa lukitussa tilassa. Varastoi erillään emäksistä ja voimakkaista hapettimista, elintarvikkeista ja rehuista. Eristä lämmönlähteistä.
Dikvatin käsittelyä koskee laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011). Ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävien on suoritettava kasvinsuojeluainetutkinto.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaaminen sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti. Kuljetusluokitus ja -merkinnät riippuvat valmisteen koostumuksesta.
7. Kirjallisuus
AGRITOX. Base de données sur les substances actives phytopharmaceutiques. Agence nationale de sécurité sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail (ANSES), 2016.
CAMEO Chemicals. National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), 2015.
Classification & Labelling Inventory. European Chemicals Agency (ECHA), 2016.
CRC Handbook of Chemistry and Physics, Internet Version 2007, (87th Edition), David R. Lide, ed., Taylor and Francis, Boca Raton, FL.
Diquat dibromide. ICSC: 1363. World Health Organization (WHO)/International Labour Organization (ILO), 2001.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
European Commission (EC). Review report for the active substance diquat. EC, 2001.
Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). FAO Specifications and Evaluations for Agricultural Pesticides. Diquat dibromide. Italy, 2008.
Forsberg K., Van den Borre A., Henry III N., Zeigler J. Quick Selection Guide to Chemical Protective Clothing. Sixth Edition. Wiley, 2014.
GESTIS Substance database. Institut für Arbeitsschutz der Deutschen Gesetzlichen Unfallversicherung (IFA), Deutschland, 2015.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). National Library of Medicine, 2016.
Kasvinsuojeluainerekisteri. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), 2016.
Koponen M. Kasvinsuojeluaineet ja työturvallisuus. Työturvallisuuskeskus, 2010.
Portail Substances Chimiques. L’Institut National de l’Environnement Industriel et des Risques (INERIS), 2009.
Reigart JR, Roberts JR (toim.). Recognition and Management of Pesticide Poisonings. Chapter 12. Paraquat and Diquat. National Pesticide Information Center, 2013.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
TUKES. Dikvatti-, pymetrotsiini- ja propikonatsolivalmisteiden myynti, varastointi, ja käyttö päättyy. Tiedote 2019.
U.S. Environmental Protection Agency (USEPA). Office of Pesticide Programs. Reregistration eligibility decision document (RED). Diquat dibromide. USEPA, 1995.
Tämä turvallisuusohje on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön tuella