Etanoli
Tiivistelmä
Etanoli on laajasti käytetty liuotin ja desinfiointiaine
Etanolia käytetään liuottimena ja useiden kemikaalien, kuten etikkahapon, etyyliasetaatin, etyyliakrylaatin ja muiden etyyliestereiden, etyyliamiinin, glykolieettereiden, eteenin ja butadieenin valmistuksessa. Sitä käytetään myös lääkkeiden, lääkkeellisten valmisteiden, muovien, lakkojen, värien, kiillotusaineiden, pehmittimien, teknokemian tuotteiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa. Etanolia käytetään myös polttoaineena. Etanoli on alkoholijuomien ainesosa. Sitä käytetään myös antiseptisenä aineena.
Etanoli on helposti syttyvä neste
Etanoli on helposti syttyvää ja palavaa. Se syttyy herkästi lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Aineen vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Tulipalon kuumentama säiliö voi repeytyä. Etanolin palamistuotteita ovat mm. hiilimonoksidi ja hiilidioksidi.
Etanoli on vesiliukoista ja ympäristössä nopeasti hajoavaa
Ilmaan joutunut etanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Maahan joutunut etanoli haihtuu pintamaasta. Etanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on erittäin kulkeutuvaa maaperässä ja voi siten joutua pohjaveteen. Etanoli on hyvin vesiliukoista. Se haihtuu nopeasti pintavedestä. Etanoli on biologisesti nopeasti hajoavaa hapellisissa olosuhteissa ja se hajoaa myös hapettomissa olosuhteissa. Sen ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella etanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
Etanolihöyryt ärsyttävät nenää ja kurkkua
Altistuminen suurille etanolihöyrypitoisuuksille aiheuttaa ärsytystä nenässä, kurkun kuivumista, yskää, keuhkoputkien supistelua ja humaltumista. Suurista, työilman ohjearvon selvästi ylittävistä etanolihöyrypitoisuuksista saattaa aiheutua keskushermosto-oireita. Nestemäinen etanoli aiheuttaa silmissä lievää tai kohtalaista ärsytystä. Iholla etanoli saattaa aiheuttaa lievää ärsytystä, mutta se ei imeydy haitallisessa määrin ihon läpi. Suurten etanolimäärien nieleminen lamauttaa keskushermostoa aiheuttaen lopulta tajuttomuuden, joka voi johtaa kuolemaan hengityksen tai verenkierron lamaantuessa.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3b
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 64-17-5 |
| Indeksinumero | 603-002-00-5 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 200-578-6 |
| YK-numero | 1170 (ETANOLI (ETYYLIALKOHOLI) tai ETANOLILIUOS (ETYYLIALKOHOLILIUOS)) |
| Molekyylikaava | C2H6O |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Etanoli on väritön kirkas haihtuva neste, jolla on makea, eteerinen, viinamainen haju. Denaturoidulla etanolilla voi olla epämiellyttävä haju. Etanoli on hygroskooppista, eli se imee itseensä kosteutta ilmasta.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 46,1 g/mol |
| Tiheys | 0,8 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | -117 °C |
| Kiehumispiste | 78,5 °C |
| Höyrynpaine | 5,8 kPa 20 °C:ssa |
| Höyryn tiheys | 1,6 (ilma = 1) |
| Liukoisuus | liukenee veteen, eettereihin, ketoneihin, hiilivetyihin, happoihin, estereihin, glykoleihin, muihin alkoholeihin ja useisiin muihin orgaanisiin liuottimiin |
| Tasapainotilakonsentraatio | 5,8 % (58 000 ppm) 20 °C:ssa; helposti haihtuva |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = -0,32; ei rasvahakuinen |
| Henryn lain vakio | 5× 10-6 atm×m3/mol |
| Muuntokertoimet (höyry) 20°C:ssa |
1 ppm = 1,92 mg/m3 1 mg/m3 = 0,522 ppm |
| Hajukynnys | 50 - 700 ppm (96 - 1344 mg/m3) (geometrinen keskiarvo 180 ppm) |
1.3 Reaktiivisuus
Etanoli on yleensä stabiili. Se reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien, kuten kromitrioksidin, kloorin oksidien, typpihapon, perkloraattien ja permanganaattien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Etanoli reagoi myös vetyperoksidin, alkalimetallien, nitraattien, perkloorihapon, happojen, happoanhydridien, kalsiumhypokloriitin, hopeaoksidin, bromidien ja ammoniakin kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Etanoli saattaa reagoida kuuman alumiinin kanssa aiheuttaen metallin syöpymistä.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 13 °C |
| Syttymisrajat: | 3,3 - 19 % |
| Itsesyttymislämpötila: | 363 °C |
Etanoli on helposti syttyvä, palava neste. Aine syttyy herkästi lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Myös reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Etanolihöyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa yli 13 ° C lämpötiloissa. Aineen vuotaminen sisätiloihin ja viemäreihin aiheuttaa räjähdysvaaran. Etanolisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Helposti syttyvä neste ja höyry.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1170 (ETANOLI (ETYYLIALKOHOLI) tai ETANOLILIUOS (ETYYLIALKOHOLILIUOS)) |
|
| Kuljetusluokka: | maakuljetus 3 | |
| merikuljetus 3 | ||
| Pakkausryhmä: | II | |
| Varoituslipuke: | 3 (palava neste) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 33 (helposti palava neste (leimahduspiste alle 23 °C)) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| ERPG-arvot (Emergency response planning guidelines, USA) |
ERPG-1 | 1800 ppm (3460 mg/m3) /60 min |
| ERPG-2 | 3300 ppm (6340 mg/m3) /60 min | |
| ERPG-3 | - |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
1 000 ppm (1 900 mg/m3) /8 h 1 300 ppm (2 500 mg/m3) /15 min |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Etanolia käytetään yleisesti liuottimena. Etanoli on useiden kemikaalien, kuten etikkahapon, etyyliasetaatin, etyyliakrylaatin ja muiden etyyliestereiden, etyyliamiinin, glykolieettereiden, eteenin ja butadieenin, raaka-aine. Sitä käytetään myös lääkkeiden, lääkkeellisten valmisteiden, muovien, lakkojen, värien, kiillotusaineiden, pehmittimien, teknokemian tuotteiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa. Etanolia käytetään myös polttoaineena. Etanoli on alkoholijuomien ainesosa. Sitä käytetään myös antiseptisenä aineena.
Etanolia on kaupallisesti saatavana absolutoituna (0,1-0,5 % vettä) sekä laimennettuina vesiliuoksina. Kun etanolia käytetään muuhun tarkoitukseen kuin alkoholijuomiin, se voidaan denaturoida nauttimiseen kelpaamattomaksi.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Altistuminen etanolin höyryille tai aerosoleille pitoisuuksissa 1800-2000 ppm aiheuttaa ärsytystä nenässä, kurkun kuivumista, yskää ja keuhkoputkien supistelua. Jos suuria, HTP-arvon selvästi ylittäviä etanolihöyrypitoisuuksia hengitetään pitkiä aikoja, saattaa henkilölle aiheutua keskushermosto-oireita, kuten humaltumista, keskittymiskyvyn heikentymistä, väsymystä ja päänsärkyä.
Nestemäinen etanoli aiheuttaa silmissä lievää tai kohtalaista ärsytystä. Iholla etanoli saattaa aiheuttaa lievää ärsytystä. Etanoli imeytyy elimistöön ihon kautta suhteellisen helposti, mutta haitallisten sisäelinten vaikutuksien syntyminen on epätodennäköistä.
Etanoli ei ole kovin myrkyllistä nieltynä. Etanoli ärsyttää ruuansulatuselimistöä. Suurten etanolimäärien nieleminen lamauttaa keskushermostoa aiheuttaen koordinaatiokyvyn heikkenemistä, reaktionopeuden hidastumista, harkintakyvyn heikkenemistä, pahoinvointia, oksentelua ja lopulta tajuttomuuden, joka voi johtaa kuolemaan hengityksen tai verenkierron lamaantuessa.
Oksentamisen yhteydessä henkilö voi vahingossa vetää etanolia keuhkoihin (aspiraatio). Väkevän alkoholin aspiroiminen voi aiheuttaa vakavan, jopa kuolemaan johtavan keuhkotulehduksen.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva ihokosketus nestemäisen etanolin kanssa kuivattaa ihoa ja saattaa aiheuttaa ärsytysihottumaa. Pitkäaikaisen työperäisen etanolille altistumisen ei ole kuvattu aiheuttavan kroonisia elinvaikutuksia, jotka ovat tunnettuja alkoholin suurkuluttajilla (maksakirroosi, hermoston sairaudet).
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut etanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Sen puoliintumisaika on 12 tunnista kuuteen vuorokauteen. Hyvin vesiliukoisena etanoli voi tulla sateen mukana maahan.
Maahan joutunut etanoli haihtuu nopeasti pintamaasta. Etanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on erittäin kulkeutuvaa ja voi siten joutua pohjaveteen. Etanoli hajoaa biologisesti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisaika on aerobisissa olosuhteissa alle viikko.
Etanoli on hyvin vesiliukoista. Se kuitenkin haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa (syvyys 1 metri) joessa noin kuudessa vuorokaudessa. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 84 %/20 vrk) perusteella etanoli on biologisesti nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Etanoli on vain hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot ovat kalalle 12 000 - 16 000 mg/l (96 h) ja vesikirpulle 7560 – 14 220 mg/l (48 h).
Etanolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella etanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3b (Helposti syttyvät nesteet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Rajoita paloalueelle pääsyä. Sulje vuoto. Pysy tuulen yläpuolella. Paloalueella olevia säiliöitä jäähdytetään vedellä, ellei niitä voida siirtää turvallisesti. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Paloja voidaan sammuttaa jauheella, hiilidioksidilla, vesisuihkulla ja alkoholia kestävällä vaahdolla.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
Vaaraetäisyydet on laskettu Tukesin suositusten mukaisesti. Varoitusrajana on käytetty ERPG-2 60 minuutin arvoa. Ohimeneviä, esimerkiksi ärsytysoireita voi kuitenkin esiintyä myös näitä vaaraetäisyyksiä pidemmillä etäisyyksillä.
Torjunta ja suojautuminen
Etanolivuoto aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Sumusuihkulla voi sitoa ja laimentaa höyryjä, mutta se ei estä niiden syttymistä. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Höyrystymisen ja syttymisvaaran pienentämiseksi lammikko voidaan peittää muovikalvolla tai vaahdolla.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta.
Alueen puhdistaminen
Vuodon lakattua tuuletetaan sisätilat ja viemärit, jotka myös huuhdellaan. Vuotanut etanoli pumpataan säiliöön ja loppu neste imeytetään maahan, hiekkaan, turpeeseen tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Saastunut maa voidaan kuoria. Vähäiset määrät voidaan huuhtoa viemäriin runsaalla vedellä.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Jos hengitysteissä esiintyy ärsytysoireita, siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan ja aseta lepoon. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.
Ihokosketus
Riisu likaantunut vaatetus ja pese iho runsaalla vedellä ja saippualla.
Roiskeet silmään
Huuhtele välittömästi silmää juoksevalla vedellä silmäluomia auki pitäen ainakin 15 minuutin ajan (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Jos ärsytysoireet jatkuvat, jatka huuhtelua ja ota yhteys lääkäriin.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos potilas on tajuton tai kouristelee, älä anna mitään suun kautta. Huuhtele tajuissaan olevan altistuneen henkilön suu vedellä. Anna lasillinen vettä juotavaksi. Älä oksennuta, jotta ainetta ei pääsisi hengitysteihin (aspiraatio). Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Lääkärin antama hoito tulee kysymykseen, kun etanolia on aspiroitu keuhkoihin tai kun sitä on nielty suuria määriä ja on kehittynyt myrkytystila (syvä tajuttomuus, hengityksen ja verenkierron heikentyminen). Hoito on oireenmukaista (ks. Akuuttihoito-opas, Etanolimyrkytys, Erilaisten hiilivetyjen aiheuttamat myrkytykset).
4.5 Jätteiden käsittely
Etanolia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Estä höyryn pääsy työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Henkilönsuojaimiin erittäin hyviä materiaaleja ovat mm. butyylikumi, fluorikumi (Viton®), fluorikumi-butyylikumi, Barrier® (PE/PA/PE), Silver Shield/4H® (PE/EVAL/PE) ja Tychem® CPF 3. Hyvä materiaali on mm. neopreeni. Käytä tarvittaessa hengityksensuojainta (suodatintyyppi A2). Laboratoriotyössä käytä vetokaappia. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Käsittele ja varastoi aine erillään syttymis- ja lämmönlähteistä sekä hapettavista aineista. Tupakointi on kielletty. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Käsittely- ja varastointitiloissa sähkölaitteiden tulee olla räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksyttyjä. Estä staattisen sähkön muodostuminen maadoituksin. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Varastoi etanoli mielellään viileässä, kuivassa, hyvin tuuletetussa, auringonvalolta suojatussa ja paloturvallisessa tilassa. Suuret määrät tulee varastoida mieluiten ulkona. Tarkkaile mahdollisia vuotoja.
Etanolin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) (koskevat myös alkoholijuomia) sekä valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) (ATEX-säädökset). Tilaluokituksesta on annettu ohjeita standardissa SFS-EN 60079-10-1 sekä käsikirjassa SFS 59.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (etanoli: UN 1170). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (etanoli: varoituslipuke 3).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
American Industrial Hygiene Association (AIHA). 2016 ERPG/WEEL Handbook. AIHA Guideline Foundation, 2016.
AQUIRE (Aquatic Toxicity Information Retrieval Database). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2001.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2001.
Elonen E, Mäkijärvi M & Vuoristo M (toim.). Akuuttihoito-opas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2006.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
GESTIS (Gefahrstoffinformationssystem der gewerblichen Berufsgenossenschaften). Berufsgenossenschaftliches Institut für Arbeitssicherheit (BIA), Deutschland; 2001.
* HAZARDTEXT® Hazard Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2001.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2001.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2001.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 0044. Ethanol (anhydrous). WHO/IPCS/ILO; 2018.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 2000. Data sheet: Ethanol.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002.
Material Safety Data Sheet. Absolute alcohol. New York: Biochemical Sciences, Inc.; 2000.
* MEDITEXT® Medical Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2001.
National Fire Protection Association (NFPA). Fire protection guide to hazardous materials. 12 th ed. Quincy (MA): National Fire Protection Association; 1997.
NIOSH (National Institute for Occupational Safety and Occupational Health). Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs). Cinninnati (OH): NIOSH; 2001.
OHM/TADS (Oil and Hazardous Materials/Technical Assistance Data System). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2001.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuotantolaitosten sijoittaminen - Opas; Tukes, 2015.
Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä. Lakikokoelma. Helsinki: Oy Edita Ab; 2002.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003).
Ämnesregistret. Solna: Kemikalieinspektionen (KEMI); 2001.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.