Etyyliheksyyliakrylaatti
Tiivistelmä
Etyyliheksyyliakrylaattia käytetään pääasiassa kemianteollisuudessa monomeerinä polymeeristen kemikaalien tuotannossa. Lisäksi etyyliheksyyliakrylaatin monomeeriä käytetään rakennusteollisuuden tuotteissa (esim. lattiapinnoitteet). Polymeerejä ja polymeeridispersioita käytetään useissa tuotteissa, kuten sideaineissa, painoväreissä ja maalien sideaineena. Niitä käytetään myös pinnoitteiden raaka-aineena ja muovi- ja tekstiiliteollisuudessa. Suomessa etyyliheksyyliakrylaattia käytetään pääasiassa maaleissa ja pinnoitteissa sekä liimoissa.
Etyyliheksyyliakrylaatti on väritön neste
Etyyliheksyyliakrylaatti on väritön neste, jolla on miellyttävä haju. Aineen höyry on ilmaa raskaampaa. Etyyliheksyyliakrylaatti polymeroituu helposti valon, kuumuuden, peroksidien ja muiden epäpuhtauksien vaikutuksesta, jos sitä ei ole stabiloitu. Aine reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa. Etyyliheksyyliakrylaatti on palava neste. Etyyliheksyyliakrylaattihöyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa yli 82 °C lämpötiloissa. Etyyliheksyyliakrylaattisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana.
Etyyliheksyyliakrylaatti on haitallista vesieliöille
Ilmaan joutunut etyyliheksyyliakrylaatti hajoaa hydroksyyliradikaalien ja otsonin vaikutuksesta. Maahan joutunut etyyliheksyyliakrylaatti voi haihtua pintamaasta. Se on kohtalaisen kulkeutuvaa, joten se voi joutua pohjaveteen. Etyyliheksyyliakrylaatti on ympäristön kannalta veteen liukenevaa. Etyyliheksyyliakrylaatti on biologisesti nopeasti hajoavaa hapellisissa olosuhteissa. Se on haitallista vesieliöille. Etyyliheksyyliakrylaatin voidaan arvioida kertyvän ravintoverkkon. Voimassa olevien kriteerien perusteella etyyliheksyyliakrylaattia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
Etyyliheksyyliakrylaatti ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa
Etyyliheksyyliakrylaatti on ärsyttävä aine. Etyyliheksyyliakrylaattihöyryt ärsyttävät hengitysteitä ja silmiä sekä suurina pitoisuuksina myös ihoa. Suora kosketus etyyliheksyyliakrylaattinesteeseen ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa aiheuttaen punoitusta ja kipua. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 103-11-7 |
| Indeksinumero | 607-107-00-7 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 203-080-7 |
| Molekyylikaava | C11H20O2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Etyyliheksyyliakrylaatti on väritön neste, jolla on miellyttävä haju. Aineen höyry on ilmaa raskaampaa.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 184,3 g/mol |
| Tiheys | 0,89 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | - 90 °C |
| Kiehumispiste | 214 °C |
| Höyrynpaine | 19 Pa 20 °C:ssa |
| Höyryn tiheys | 6,35 (ilma = 1) |
| Liukoisuus | liukenee veteen (100 mg/l 25 ° C:ssa); liukenee orgaanisiin liuottimiin |
| Tasapainotilakonsentraatio | 0,019 % (190 ppm) 20 ° C:ssa; vaikeasti haituva |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = noin 4; rasvahakuinen |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 7,65 mg/m3 1 mg/m3 = 0,13 ppm |
| Hajukynnys | 0,55-1,4 mg/m3 |
1.3 Reaktiivisuus
Etyyliheksyyliakrylaatti polymeroituu helposti valon, kuumuuden, peroksidien ja muiden epäpuhtauksien vaikutuksesta, jos sitä ei ole stabiloitu. Aine reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 82 °C |
| Syttymisrajat: | 0,8 - 6,4 % |
| Itsesyttymislämpötila: | 252 °C |
Etyyliheksyyliakrylaatti on palava neste. Etyyliheksyyliakrylaattihöyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa yli 82 °C lämpötiloissa. Etyyliheksyyliakrylaattisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana. Etyyliheksyyliakrylaatin palamisessa muodostuu mm. akroleiiniä ja formaldehydiä.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä.
Ärsyttää ihoa.
Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Etyyliheksyyliakrylaattia ei ole luokiteltu kuljetusta varten.
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
|
| TEEL-1 | 15 ppm /60 min |
| TEEL-2 | 120 ppm /60 min |
| TEEL-3 | 150 ppm /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
Suomessa etyyliheksyyliakrylaatille ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Etyyliheksyyliakrylaattia käytetään pääasiassa kemianteollisuudessa monomeerinä polymeeristen kemikaalien tuotannossa. Lisäksi etyyliheksyyliakrylaatin monomeeriä käytetään rakennusteollisuuden tuotteissa (esim. lattiapinnoitteet). Polymeerejä ja polymeeridispersioita käytetään useissa tuotteissa, kuten sideaineissa, painoväreissä ja maalien sideaineena. Niitä käytetään myös pinnoitteiden raaka-aineena ja muovi- ja tekstiiliteollisuudessa.
Suomessa etyyliheksyyliakrylaattia käytetään pääasiassa maaleissa ja pinnoitteissa sekä liimoissa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Etyyliheksyyliakrylaatti on ärsyttävä aine. Etyyliheksyyliakrylaattihöyryt ärsyttävät hengitysteitä ja silmiä sekä suurina pitoisuuksina myös ihoa. Suora kosketus etyyliheksyyliakrylaattinesteeseen ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa aiheuttaen punoitusta ja kipua.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Etyyliheksyyliakrylaatti aiheutti 90 päivän eläinkokeessa (rotta) jo pienessä pitoisuudessa (225 mg/m3) hajuepiteelin vaurioita, joten on mahdollista, että pitkäaikainen altistuminen hengitysteitse voi vahingoittaa hengitysteiden limakalvoja myös ihmisellä.
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut etyyliheksyyliakrylaatti hajoaa hydroksyyliradikaalien ja otsonin vaikutuksesta. Sen puoliintumisajaksi on saatu noin 19 tuntia. Ilmasta etyyliheksyyliakrylaatti voi huuhtoutua sateen mukana maahan.
Maahan joutunut etyyliheksyyliakrylaatti voi haihtua pintamaasta. Se hajoaa maaperässä biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Etyyliheksyyliakrylaatti on kohtalaisen kulkeutuvaa eikä sen oleteta merkittävästi sitoutuvan maa-ainekseen, joten se voi joutua pohjaveteen.
Etyyliheksyyliakrylaatti on ympäristön kannalta veteen liukenevaa. Se kuitenkin haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa (syvyys yksi metri) joessa noin seitsemässä tunnissa ja lammessa noin kolmessa vuorokaudessa. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 75 %/28 vrk) perusteella etyyliheksyyliakrylaatti on biologisesti nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Etyyliheksyyliakrylaatti on haitallista vesieliöille. Sen akuutti LC50-arvo on kalalle 23 mg/l (48 h) ja akuutit EC50-arvot ovat vesikirpulle 17 mg/l (48 h) ja levälle 30 – 67 mg/l (72 h).
Etyyliheksyyliakrylaatin voidaan oktanoli-vesi/jakautumiskertoimen perusteella arvioida kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella etyyliheksyyliakrylaattia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Rajoita paloalueelle pääsyä. Sulje vuoto. Pysy tuulen yläpuolella. Paloalueella olevia säiliöitä jäähdytetään vedellä, ellei niitä voida siirtää turvallisesti. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Paloja voidaan sammuttaa jauheella, hiilidioksidilla ja alkoholia kestävällä vaahdolla.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. |
Torjunta ja suojautuminen
Kuumalle pinnalle vuotanut etyyliheksyyliakrylaatti aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Käytä henkilönsuojaimina roiskesuojapukua, suojakäsineitä (katso materiaalit kohdasta 5), kumisaappaita ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta.
Alueen puhdistaminen
Vuotava ja valunut neste kerätään mahdollisimman tarkasti talteen suljettuihin, merkittyihin astioihin. Jäljelle jäävä neste imeytetään hiekkaan tai reagoimattomaan imeytysaineeseen ja toimitetaan hävitettäväksi. Alue huuhdellaan vedellä. Saastunut maa voidaan kuoria.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Jos hengitysteissä esiintyy ärsytysoireita, siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan ja aseta lepoon. Toimita ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Riisu likaantunut vaatetus ja pese iho runsaalla vedellä ja saippualla. Toimita ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Huuhtele välittömästi silmää juoksevalla vedellä silmäluomia auki pitäen ainakin 15 minuutin ajan (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Toimita ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Älä anna mitään suun kautta, jos etyyliheksyyliakrylaattia niellyt henkilö on tajuton tai kouristeleva. Jos potilas on tajuissaan, juota hänelle 1 - 2 juomalasillista vettä. Älä oksennuta. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireenmukaista.
4.5 Jätteiden käsittely
Etyyliheksyyliakrylaattia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Estä höyryn pääsy työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Henkilönsuojaimiin hyviä materiaaleja ovat butyylikumi ja nitriilikumi. Käytä hengityksensuojainta (suodatintyyppi A) tarvittaessa. Laboratoriotyössä käytä vetokaappia. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Käsittele ja varastoi aine erillään yhteensopimattomista materiaaleista, kuten voimakkaista hapettimista, vahvoista emäksistä ja vahvoista hapoista. Tupakointi on kielletty. Estä staattisen sähkön muodostuminen maadoituksin. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Varastoi etyyliheksyyliakrylaatti mielellään viileässä, kuivassa, auringonvalolta suojatussa ja paloturvallisessa tilassa. Varastoi vain stabiloituna.
Etyyliheksyyliakrylaatin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Etyyliheksyyliakrylaattia ei ole luokiteltu kuljetusta varten.
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
AQUIRE (Aquatic Toxicity Information Retrieval Database). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2002.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
European Union Risk Assessment Report on 2-ethylhexyl acrylate. EU Existing Substances Regulation. Draft of August 2001.
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
* HAZARDTEXT® Hazard Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2002.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2002.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2002.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 0478. 2-Ethylhexyl acrylate. WHO/IPCS/ILO; 1996.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 2000. Data sheet: 2-ethylhexyl acrylate.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002.
OHM/TADS (Oil and Hazardous Materials/Technical Assistance Data System). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2002.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.