Fenoli
Tiivistelmä
Fenolia käytetään hartsien valmistukseen
Suomessa fenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistukseen. Fenolia käytetään ulkomailla lisäksi keinokuitujen, maalien, hajuvesien, saippuoiden, lääkkeiden, elintarvikkeiden lisäaineiden, räjähdysaineiden ja kumien valmistukseen.
Fenoli on kiinteä, sulana kuljetettava, pistävänhajuinen aine
Huoneenlämpötilassa fenoli on kiteinen kiinteä aine, joka on väritön ja pistävän makean hajuinen. Fenolia käytetään ja kuljetetaan sulana. Kuljetuksessa lämpötila on 50 - 55 ° C. Haju ei varoita terveysvaarasta, sillä aineen pitoisuus voi olla haitallinen, vaikka hajua ei tunnu. Fenoli punertuu ilman ja valon vaikutuksesta. Höyryt ovat ilmaa raskaampia. Vahvat hapettavat hapot voivat aiheuttaa fenolin kanssa räjähdyksen. Kalsiumhypokloriitti reagoi fenolin kanssa vapauttaen lämpöä ja myrkyllisiä, syttyviä höyryjä. Asetaldehydin kanssa fenolilla esiintyy kiivas kondensaatioreaktio. Isosyanaatit aiheuttavat fenolin kanssa kiivaan polymeroitumisen ja lämmön muodostumisen. Nitridit reagoivat fenolin kanssa muodostaen syttyviä kaasuja ja lämpöä.
Fenoli on myrkyllistä vesieliöille
Ilmaan joutunut fenoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin 15 tunnissa. Ilmasta fenoli voi huuhtoutua sateen mukana maahan. Maahan valunut fenoli voi haihtua kuivasta maanpinnasta. Se hajoaa maaperässä biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisajaksi on saatu noin viikko. Fenoli on yleisesti ottaen hyvin kulkeutuvaa, mutta nopean hajoamisen vuoksi se ei yleensä aiheuta vahinkoa pohjavedelle. Se voi alkaalisissa olosuhteissa kuitenkin olla dissosioituneena. Fenolin kulkeutuminen on pH:sta riippuvainen. Fenoli on ympäristön kannalta veteen hyvin liukenevaa. Se ei juurikaan haihdu vedestä. Biologisen hapenkulutuksen perusteella fenoli on biologisesti nopeasti hajovaa aerobisissa olosuhteissa. Fenoli on myrkyllistä vesieliöille. Fenolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Fenoli vaikuttaa keskushermostoon
Yli 10 ppm:n (40 mg/m3) fenolihöyrypitoisuudet ärsyttävät nenää, kurkkua ja silmiä sekä vaikuttavat keskushermostoon aiheuttaen muun muassa pahoinvointia, huimausta ja päänsärkyä. Suurille pitoisuuksille altistuminen hengitysteiden kautta voi aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita. Väkevien liuosten roiskeet syövyttävät silmää ja voivat aiheuttaa sidekalvon turvotusta ja sarveiskalvon samentuman. Näön menetys on mahdollinen. Yli 5-prosenttiset fenoliliuokset syövyttävät ihoa. Ihoon ilmaantuu paikallinen tunnoton, vaalea alue, johon voi kehittyä kuolio. Fenoli imeytyy hyvin ihon läpi. Tämän vuoksi voimakas ihoaltistus voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, sokin oireita, kouristuksia, syvän tajuttomuuden ja mahdollisesti kuoleman.
Toistuva ihokosketus nestemäisen fenolin kanssa tai pitkäaikainen altistuminen fenolihöyryille voi aiheuttaa ihon tulehdusta, ihon tummumista, virtsan muuttumista tummaksi, lihaskipua, painonlaskua, ruokahaluttomuutta ja heikkoutta. Toistuvasta hengitysteitse altistumisesta voi lisäksi seurata päänsärkyä, huimausta, runsasta syljeneritystä, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T6a
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 50 metriä kaikkiin suuntiin.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 108-95-2 |
| Indeksinumero | 604-001-00-2 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 203-632-7 |
| YK-numero | 1671 (FENOLI, KIINTEÄ) 2312 (FENOLI, SULASSA MUODOSSA) 2821 (FENOLILIUOS) |
| Molekyylikaava | C6H6O |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Huoneenlämpötilassa fenoli on kiteinen kiinteä aine, joka on väritön ja pistävän makean hajuinen. Fenoli punertuu ilman ja valon vaikutuksesta. Höyryt ovat ilmaa raskaampia. Fenolia käytetään ja kuljetetaan sulana. Kuljetuksessa lämpötila on 50 - 55 °C.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 94,1 |
| Tiheys | 1,07 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | 41 °C |
| Kiehumispiste | 182 °C |
| Höyrynpaine | 0,027 kPa (0,2 mmHg) 20 °C:ssa 0,33 kPa (2,5 mmHg) 50 °C:ssa |
| Höyryn tiheys | 3,24 (ilma = 1) |
| Tasapainotilakonsentraatio | 0,025 % (250 ppm) 20 °C:ssa; vaikeasti haihtuva 0,33 % (3 300 ppm) 50 °C:ssa; haihtuva |
| Liukoisuus | liukenee veteen (70 g/l); liukenee hyvin asetoniin, eetteriin, etanoliin, hiilitetrakloridiin, kloroformiin ja rikkihiileen |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
Pow = 28,8; log Pow = 1,46; ei rasvahakuinen |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 3,91 mg/m3 1 mg/m3 = 0,26 ppm |
| Hajukynnys | 0,05 - 5 ppm (0,2 - 20 mg/m3); haju ei varoita terveysvaarasta |
1.3 Reaktiivisuus
Vahvat hapettavat hapot voivat aiheuttaa fenolin kanssa räjähdyksen. Kalsiumhypokloriitti reagoi fenolin kanssa vapauttaen lämpöä ja myrkyllisiä, syttyviä höyryjä. Asetaldehydin kanssa fenolilla esiintyy kiivas kondensaatioreaktio. Isosyanaatit aiheuttavat fenolin kanssa kiivaan polymeroitumisen ja lämmön muodostumisen. Nitridit reagoivat fenolin kanssa muodostaen syttyviä kaasuja ja lämpöä.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 79 °C |
| Syttymisrajat: | 1,7 - 8,6 % |
| Itsesyttymislämpötila: | 595 °C |
Fenoli voi palaa, mutta se ei syty helposti. Fenolisäiliö voi repeytyä tulen lämmittämänä.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Epäillään aiheuttavan perimävaurioita (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Myrkyllistä hengitettynä.
Myrkyllistä joutuessaan iholle.
Myrkyllistä nieltynä.
Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa.
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Erityiset pitoisuusrajat
| Merkintä: | Pitoisuus (C): |
| Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1B); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. | C > 3 % |
| Ihoärsytys (Skin Irrit. 2); H315: Ärsyttää ihoa. | 1 % £ C < 3 % |
| Silmä-ärsytys (Eye Irrit. 2); H319: Ärsyttää voimakkaasti silmiä. | 1 % £ C < 3 % |
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1671 (FENOLI, KIINTEÄ) 2312 (FENOLI, SULASSA MUODOSSA) 2821 (FENOLILIUOS) |
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 6.1 | |
| merikuljetus 6.1 | ||
| Pakkausryhmä: | II | |
| Varoituslipuke: | 6.1 (myrkyllistä) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 60 (myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen aine) |
Perimää vaurioittava aine
Fenoli on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu mutageenisuudeltaan kategoriaan 2 kuuluvaksi (Muta. 2). Kategorian 2 aineiden epäillään olevan ihmiselle vahingollisia, koska ne voivat mahdollisesti aiheuttaa ihmisen sukusoluissa periytyviä mutaatioita.
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| AEGL-arvot (Acute exposure guideline levels, USA) |
||
| AEGL 1 | 19 ppm (74 mg/m3) /10 min 19 ppm (74 mg/m3) /30 min |
|
| AEGL 2 | 29 ppm (110 mg/m3) /10 min 29 ppm (110 mg/m3) /30 min |
|
| AEGL 3 | ei määriteltävissä |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
2 ppm (8 mg/m³) /8 h (iho) 4 ppm (16 mg/m³) /15 min (iho) Huomautus (iho): imeytyy ihon kautta. |
| Biologisten näytteiden viiteraja-arvot (STM 2020) | virtsan kokonaisfenoli: 1,3 mmol/l |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Fenolia käytetään fenolihartsien, maalien, elintarvikkeiden lisäaineiden, räjähdysaineiden ja kumien valmistukseen. Suomessa fenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistukseen.
Fenolia käytetään ja kuljetetaan sulana. Kuljetuksessa lämpötila on 50 - 55 °C.
Lisäksi fenoli on kauttakulkukemikaali Suomessa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Yli 10 ppm:n (40 mg/m3) fenolihöyrypitoisuudet ärsyttävät nenää ja kurkkua sekä vaikuttavat keskushermostoon aiheuttaen muun muassa pahoinvointia, huimausta ja päänsärkyä. Suurille pitoisuuksille altistuminen hengitysteiden kautta voi aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita.
Höyryt ärsyttävät silmiä. Väkevien liuosten roiskeet syövyttävät silmää ja voivat aiheuttaa sidekalvon turvotusta ja sarveiskalvon samentuman. Näön menetys on mahdollinen.
Fenoliliuokset (yli 5-prosenttinen liuos) ovat iholla syövyttäviä. Ihoon ilmaantuu paikallinen tunnoton, vaalea alue, johon voi kehittyä kuolio. Fenoli imeytyy hyvin ihon läpi. Tämän vuoksi ihoaltistus suurille fenolipitoisuuksille voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, sokin oireita, kouristuksia, syvän tajuttomuuden ja mahdollisesti kuoleman. Fenolin imeytyminen noin 400 cm2:n ihon pinta-alalta on aiheuttanut kuoleman.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva ihokosketus nestemäisen fenolin kanssa voi aiheuttaa ihon tulehdusta, ihon tummumista (okronoosia), virtsan muuttumista tummaksi, lihaskipua, painonlaskua, ruokahaluttomuutta ja heikkoutta. Pitkäaikainen altistuminen fenolihöyryille voi aiheuttaa edellä kuvailtuja vaikutuksia. Lisäksi saattaa esiintyä päänsärkyä, huimausta, runsasta syljeneritystä, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut fenoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin 15 tunnissa. Ilmasta fenoli voi huuhtoutua sateen mukana maahan.
Maahan valunut fenoli voi haihtua kuivasta maanpinnasta. Se hajoaa maaperässä biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisajaksi on saatu noin viikko. Fenoli on yleisesti ottaen hyvin kulkeutuvaa, mutta nopean hajoamisen vuoksi se ei yleensä aiheuta vahinkoa pohjavedelle. Se voi alkaalisissa olosuhteissa kuitenkin olla dissosioituneena (pKa 9,9). Fenolin kulkeutuminen on pH:sta riippuvainen.
Fenoli on ympäristön kannalta veteen hyvin liukenevaa (noin 70 g/l). Se ei juurikaan haihdu vedestä. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 85 %/14 vrk) perusteella fenoli on biologisesti nopeasti hajovaa aerobisissa olosuhteissa. Fenoli on myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 5,0 - 47 mg/l (96 h) ja EC50-arvot vesikirpulle ovat 4,2 - 30 mg/l (48 h) ja levälle 55 - 105 mg/l (96 h).
Fenolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella fenolia ei luokitella ympäristölle vaarallisiksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T6a (Myrkylliset aineet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Sammuta paloa mahdollisimman kaukaa ja suojautuneena. Jäähdytä säiliöitä vedellä, jos niitä ei voida siirtää turvallisesti.
Palojen sammutukseen voidaan käyttää hiilidioksidia, jauhetta, alkoholipohjaista vaahtoa ja sumusuihkua. Älä päästä sammutusvesiä viemäriin.
4.2 Vuoto ja valuma
Fenolin vuoto on mahdollinen, koska ainetta kuljetetaan ja käytetään nestemäisenä. Kuljetuksessa fenolin lämpötila on 50 - 55 °C.
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 50 metriä kaikkiin suuntiin. |
Vaaraetäisyydet on laskettu Tukesin suositusten mukaisesti. Eristysrajana on käytetty ERPG 3 60 minuutin arvoa ja varoitusrajana AEGL 2 30 minuutin arvoa. Ohimeneviä, esimerkiksi ärsytysoireita voi kuitenkin esiintyä myös näitä vaaraetäisyyksiä pidemmillä etäisyyksillä.
Torjunta ja suojautuminen
Huomioi, että kuljetuksessa nestemäisen fenolin lämpötila on 50 - 55 °C. Sulje vuoto. Eristä vaara-alue. Tupakointi on kielletty. Laimenna höyryjä sumusuihkulla. Patoa sammutusvedet myöhemmin käsiteltäviksi. Estä suurien vuotojen leviämistä patoamalla tai kaivamalla kuoppa fenolille. Jos mahdollista, vuoraa kaivettu alue fenolia läpäisemättömällä muovikalvolla. Suojaa kiinteää fenolia sammutusvedeltä ja sateelta kalvolla.
Paloasu ei suojaa fenolilta. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paineilmahengityslaitetta ja kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Alueen puhdistaminen
Kiinteä fenoli kuoritaan ja liuokset imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen sekä kerätään tiiviisiin astioihin.
4.3 Ensiapu
Oireet voivat viivästyä - tarkkaile potilasta.
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna potilaalle mahdollisuuksien mukaan happea. Jos potilaan sydän on pysähtynyt, anna painantaelvytystä. Potilas tulee toimittaa välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä 15 minuuttia pitäen silmäluomia auki. Vettä tehokkaampi on polyetyleeniglykoli 400 -liuos (katso kohta 4.4). Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten ja jatka huuhtelua hoitopaikkaan kuljetuksen aikana.
Ihokosketus
Käytä hätäsuihkua ja riisu välittömästi likaantunut vaatetus. Huuhtele ihoa heti polyetyleeniglykoli 400:n vesiliuoksella (katso kohta 4.4). Jos liuosta ei ole saatavilla, huuhtele runsaalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Pesussa avustavan henkilön tulee käyttää suojakäsineitä (katso materiaalit kohdasta 5).
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Älä anna mitään suun kautta, jos altistunut henkilö on tajuton tai jos hänellä on kouristuksia. Älä oksennuta. Juota 1 - 2 juomalasillista vettä. Jos potilas oksentaa luonnostaan, huuhtele suu vedellä ja juota lisää vettä. Potilas tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Silmien ja ihon puhdistusta jatketaan polyetyleeniglykoli 400 -liuoksella (1 osa polyetyleeniglykolia ja 2 osaa vettä). Ihoa voidaan myös pestä polyetyleeniglykoliin kastetulla sienellä.
Oireenmukainen yleismyrkytyksen ja silmä- tai ihovammojen hoito. Vaikutukset voivat ilmetä viivästyneinä.
4.5 Jätteiden käsittely
Fenolia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä suojavaatetusta, suojakäsineitä ja hengityksensuojainta (suodatintyyppi A2). Erittäin hyviä materiaaleja henkilönsuojaimiin ovat mm. butyylikumi, fluorikumi (Viton®), fluorikumi-butyylikumi, Barrier® (PE/PA/PE), Trellchem® HPS, Trellchem® VPS, Tychem® SL (Saranex®), Tychem® BR/LV, Tychem® Responder® ja Tychem® TK.
Vaihda työvaatetusta päivittäin. Pienet määrät tulee käsitellä käyttäen vetokaappia. Työskentelypisteen läheisyydessä tulee olla saatavilla polyetyleeniglykoli 400-vesiliuosta ihon ja silmien huuhteluun onnettomuustilanteissa (katso kohta 4.4).
Eristä aine kipinöistä, liekeistä ja muista syttymislähteistä. Tupakointi on kielletty. Työpisteen läheisyydessä tulee olla silmienhuuhtelupaikka ja hätäsuihku. Älä laske viemäriin laimentamattomia fenoliliuoksia. Laimeat liuokset (< 50 mg/l) voidaan laskea neutraloinnin (NaOH, NaHCO3) jälkeen viemäriin huuhdellen runsaalla vedellä. Tyhjään säiliöön, jossa on ollut fenolia, ei tule mennä ennen sen huolellista puhdistusta ja tuuletusta.
Varastointipaikan tulee olla viileä, auringolta suojattu, ilmastoitu, erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Säilytä fenoli erillään vahvoista hapettimista ja kohdassa 1.3 mainituista yhteensopimattomista aineista.
Fenolin varastointi ja siirto on suunniteltava siten, ettei fenoli aiheuta tukkeutumia kiinteytymällä. Fenolin nesteyttäminen liekeillä kuumentamalla on kielletty.
Fenolin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (fenoli: UN 1671, UN 2312 tai UN 2821). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (fenoli: varoituslipuke 6.1).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
American Industrial Hygiene Association (AIHA). Emergency response planning guidelines. Fairfax: AIHA, 2010.
AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2002.
Chemical safety data sheets. Volume 4b: Toxic Chemicals (M-Z). Cambridge: The Royal Society of Chemistry, 1991.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2002.
Environmental and technical information for problem spills. Phenol. Ottawa: Environment Canada, Environmental Protection Service, 1985.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblatt 156. Berlin: Springer-Verlag, 1997.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblätter 1041, 1042. Berlin: Springer-Verlag, 1991.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2002.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
International Programme on Chemical Safety (IPCS). Environmental Healt Criteria 161: Phenol. Geneva: World Health Organization, 1994.
International Programme on Chemical Safety (IPCS). Health and Safety Guide No. 88: Phenol. Geneva: World Health Organization, 1994.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Phenol.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1998.
Lääkinnällinen toiminta kemikaalionnettomuudessa, Lääkintähuollon neuvottelukunnan kemikaalionnettomuustyöryhmä II:n mietintö. Helsinki: Lääkintöhallitus, 1989 (Julkaisu 149).
NIOSH. Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs).
Occupational exposure limits. Criteria document for phenol. Luxembourg: Comission of the European Communities, 1993 (EUR 14383).
OHM/TADS (Oil and Hazardous Materials/Technical Assistance Data System). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2002.
Pipatti R, Lautkaski R & Fieandt J. Vaarallisten aineiden maakuljetuksiin liittyvät vaaratilanteet. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1985 (Tutkimuksia 380).
The National Advisory Committee for the Development of Acute Exposure Guideline Levels for Hazardous Substances. Acute Exposure Guideline Levels. U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 2017.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuotantolaitosten sijoittaminen - Opas; Tukes, 2015.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Weiss G. Hazardous chemicals data book. 2nd ed. New Jersey: Noyes Data Corporation, 1986.