Isobutanoli
Tiivistelmä
Isobutanoli on välituote usean kemikaalin valmistuksessa. isobutanolia käytetään liuottimena maaleissa, lakoissa, pinnoitteissa, ohenteissa, pohjusteissa, liimoissa ja puhdistusaineissa. Käyttöä on myös kasvinsuojeluaineissa, korroosionestoaineissa, jäätymisenestoaineissa, painomusteissa, polttoaineissa ja pesuloiden tahranpoistoaineissa. Isobutanoli on myös kauttakulkukemikaali Suomessa.
Isobutanoli on väritön neste, jolla on alkoholeille tyypillinen haju.
Isobutanoli reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien, kuten kromitrioksidin kanssa sekä voimakkaiden pelkistimien, asyylikloridien ja alumiinin kanssa. Reaktioissa voimakkaiden hapettimien ja alumiinin kanssa voi muodostua syttyvää vetykaasua. Isobutanoli syövyttää joitakin muoveja, kumia ja pinnoitteita. Isobutanoli on syttyvä neste, jonka höyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa. Myös reaktio voimakkaiden hapettimien ja alumiinin kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Suljettu isobutanolisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana.
Isobutanoli on hyvin vesiliukoista ja nopeasti hajoavaa
Ilmaan joutunut isobutanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Hyvin vesiliukoisena isobutanoli voi tulla sateen mukana maahan. Maahan joutunut isobutanoli voi haihtua sekä kuivasta että kosteasta pintamaasta. Isobutanoli on maaperässä biologisesti nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Isobutanoli on hyvin vesiliukoista, mutta veteen joutuessaan se kuitenkin haihtuu melko nopeasti pintavedestä. Isobutanolin on todettu olevan nopeasti biologisesti hajoavaa. Se on hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille eikä sen ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Isobutanoli aiheuttaa ärsytysoireita
Isobutanolihöyry aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Selvästi HTP-arvot ylittävissä pitoisuuksissa myös pahoinvointi ja keskushermosto-oireet, kuten päänsärky, huimaus, uneliaisuus ja tajunnantason lasku ovat mahdollisia. Nestemäisen isobutanolin roiske aiheuttaa silmissä voimakkaita ärsytysoireita. Isobutanoli aiheuttaa myös ihon ärsytysoireita sekä imeytyy ihon kautta elimistöön. Nieltynä isobutanoli aiheuttaa ruoansulatuskanavan ärsytystä ja keskushermoston lamautumista. Keskushermosto-oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin etanolilla, mutta isobutanolilla vaikutukset ilmenevät jo pienemmissä pitoisuuksissa. Oksentamisen yhteydessä vaarana on, että nestemäistä isobutanolia joutuu keuhkoihin (aspiraatio), mikä saattaa aiheuttaa kemiallisen keuhkotulehduksen.
Toistuva tai pitkäaikainen ihokosketus nestemäisen isobutanolin kanssa kuivattaa ihoa
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3a
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 78-83-1 |
| Indeksinumero | 603-108-00-1 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 201-148-0 |
| YK-numero | 1212 (ISOBUTANOLI (ISOBUTYYLIALKOHOLI)) |
| Molekyylikaava | C4H10O |
Isobutanoli on Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämässä aineluettelossa rekisteröidyistä aineista (List of Registered Phase-In Substances). Isobutanolin tietoja tarkastelemaan pääsee tästä linkistä.
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Isobutanoli on väritön neste, jolla on alkoholeille tyypillinen haju.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 74,1 g/mol |
| Tiheys 20 °C:ssa (vesi = 1) | 0,80 |
| Sulamispiste | -108 °C |
| Kiehumispiste | 108 °C |
| Höyrynpaine | 1,2 kPa (20 °C:ssa) |
| Höyryn tiheys | 2,6 (ilma = 1) |
| Tasapainotilakonsentraatio | 1,2 % (12000 ppm) 20 °C:ssa; haihtuva |
| Liukoisuus | veteen liukenevaa (85-95 g/l), liukenee myös mm. etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja hiilitetrakloridiin |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = 0,76; ei rasvahakuinen |
| Henryn lain vakio | 1• 10-5 atm × m3/mol haihtuu heikosti vedestä |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 3,08 mg/m3 1 mg/m3 = 0,32 ppm |
| Hajukynnys | 1-40 ppm (3-120 mg/m3); haju varoittaa terveysvaarasta |
1.3 Reaktiivisuus
Isobutanoli reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien, kuten kromitrioksidin kanssa sekä voimakkaiden pelkistimien, asyylikloridien ja alumiinin kanssa. Reaktioissa voimakkaiden hapettimien ja alumiinin kanssa voi muodostua syttyvää vetykaasua. Isobutanoli syövyttää joitakin muoveja, kumia ja pinnoitteita.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 27 °C |
| Syttymisrajat: | 1,4-11 % |
| Itsesyttymislämpötila: | 430 °C |
Isobutanoli on syttyvä neste, jonka höyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa. Myös reaktio voimakkaiden hapettimien ja alumiinin kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Suljettu isobutanolisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Syttyvä neste ja höyry.
Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä.
Ärsyttää ihoa.
Vaurioittaa vakavasti silmiä.
Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusmerkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1212 (ISOBUTANOLI (ISOBUTYYLIALKOHOLI)) |
|
|
| Kuljetusluokka: | 3 maantiekuljetus 3 merikuljetus |
||
| Pakkausryhmä: | III | ||
| Varoituslipuke: | 3 (palava neste) | ||
| Vaaran tunnusnumero: | 30 (palava neste (leimahduspiste 23 - 61 °C)) |
1.6 Raja-arvoja
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
|
| TEEL-1 | 150 ppm /60 min |
| TEEL-2 | 1 300 ppm /60 min |
| TEEL-3 | 8 000 ppm /60 min (pitoisuus on ≥ 10 - <50 % alemmasta syttymisrajasta) |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
50 ppm (150mg/m3) /8 h 75 ppm (230 mg/m3) /15 min Huomautus (iho): imeytyy ihon kautta |
| IDLH-arvo (Immediately dangerous to life and health, USA) |
1600 ppm (4900 mg/m3) /30 min |
IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja.
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Isobutanoli on välituote usean kemikaalin, kuten isobutyyliasetaatin, dialkyyliditiofosfaattien (ZDDP), isobutyyliamiinien, akrylaattiestereiden ja metakrylaattiestereiden valmistuksessa. Isobutanolia käytetään liuottimena pinnoitteissa, maaleissa, lakoissa, pohjusteissa ja ohenteissa sekä maalinpoisto- ja liima-aineissa. Sitä käytetään myös aminohartsien ja nitroselluloosan valmistuksessa. Isobutanoli on prosessiliuotin lääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden, aromiaineiden ja tuoksujen valmistuksessa. Käyttöä on lisäksi puhdistusaineiden, tekstiilikemikaalien, pehmittimien ja voiteluaineiden valmistuksessa sekä korroosion- ja jäänestoaineissa.
Suomessa isobutanolia käytetään liuottimena maaleissa, lakoissa, pinnoitteissa, ohenteissa, pohjusteissa, liimoissa ja puhdistusaineissa. Käyttöä on myös kasvinsuojeluaineissa, korroosionestoaineissa, jäätymisenestoaineissa, painomusteissa, polttoaineissa ja pesuloiden tahranpoistoaineissa. Isobutanoli on myös kauttakulkukemikaali Suomessa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Isobutanolihöyry aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Selvästi HTP-arvot ylittävissä pitoisuuksissa myös pahoinvointi ja keskushermosto-oireet, kuten päänsärky, huimaus, uneliaisuus ja tajunnantason lasku ovat mahdollisia.
Nestemäisen isobutanolin roiske aiheuttaa silmissä voimakkaita ärsytysoireita. Isobutanoli aiheuttaa myös ihon ärsytysoireita sekä imeytyy ihon kautta elimistöön.
Nieltynä isobutanoli aiheuttaa ruoansulatuskanavan ärsytystä ja keskushermoston lamautumista. Vaikutukset ilmenevät pahoinvointina, ripulina, oksenteluna, vatsakipuna, huimauksena ja lopulta tajunnantason laskuna. Keskushermosto-oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin etanolilla, mutta isobutanolilla vaikutukset ilmenevät jo pienemmissä pitoisuuksissa. Oksentamisen yhteydessä vaarana on, että nestemäistä isobutanolia joutuu keuhkoihin (aspiraatio), mikä saattaa aiheuttaa kemiallisen keuhkotulehduksen.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Nestemäinen isobutanoli kuivattaa ihoa.
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut isobutanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Aineen puoliintumisaika ilmassa on noin 2 vuorokautta. Hyvin vesiliukoisena isobutanoli voi tulla sateen mukana maahan.
Maahan joutunut isobutanoli voi haihtua sekä kuivasta että kosteasta pintamaasta. Se ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on maaperässä helposti kulkeutuvaa ja sen joutuminen pohjaveteen on mahdollista. Isobutanoli on maaperässä biologisesti nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Sen puoliintumisajaksi on saatu 2-11 vuorokautta.
Isobutanoli on hyvin vesiliukoista. Veteen joutuessaan se kuitenkin haihtuu melko nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa joessa (syvyys yksi metri) noin kahdessa vuorokaudessa. Isobutanolin on useiden tutkimustulosten perusteella todettu olevan nopeasti biologisesti hajoavaa (BOD 74 % / 28 vrk). Se on hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 1000-3000 mg/l (96 h). Akuutit EC50-arvot vesikirpulle ovat 1100-1300 mg/l (48 h) ja levälle 600-1800 mg/l (72 h).
Isobutanolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella isobutanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3a (Syttyvät nesteet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumentunut säiliö voi revetä.
Sammutukseen voidaan käyttää jauhetta, hiilidioksidia, alkoholia kestävää vaahtoa tai sumusuihkua. Vesi voi olla tehotonta.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
Vaaraetäisyydet on laskettu Tukesin suositusten mukaisesti. Eristysrajana on käytetty TEEL-3 ja varoitusrajana TEEL-2 15 minuutin arvoa. Ohimeneviä, esimerkiksi ärsytysoireita voi kuitenkin esiintyä myös näitä vaaraetäisyyksiä pidemmillä etäisyyksillä.
Torjunta ja suojautuminen
Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta.
Alueen puhdistaminen
Tuuleta sisätilat. Huuhtele tarvittaessa myös viemärit. Kokoa vuotanut isobutanoli suljettaviin astioihin ja imeytä jäljelle jäävä neste hiekkaan, turpeeseen tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Pese valuma-alue vedellä. Poista tarvittaessa saastunut maa-aines.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä isobutanolille altistunut raittiiseen ilmaan. Jos hengitys on pysähtynyt, anna potilaalle tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna lisähappea tarvittaessa. Pidä altistunut levossa ja lämpimänä. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää haalealla juoksevalla vedellä 15 minuuttia silmäluomia auki pitäen (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Ota yhteys lääkäriin, jos ärsytysoireita esiintyy.
Ihokosketus
Riisu isobutanolin likaama vaatetus. Pese iho vedellä ja saippualla. Ota yhteys lääkäriin, jos altistumisalue on laaja tai ärsytysoireita esiintyy.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos potilas on tajuton tai hänellä on kouristuksia, älä anna mitään suun kautta. Jos altistunut henkilö on tajuissaan, huuhdo hänen suunsa vedellä ja juota hänelle lasillinen vettä isobutanolin laimentamiseksi. Älä oksennuta. Toimita potilas välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireenmukaista.
4.5 Jätteiden käsittely
Isobutanolia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä mieluiten suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Estä höyryn pääsy työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja, suojavaatetusta ja tarvittaessa hengityksensuojainta (suodatin A). Erittäin hyviä materiaaleja henkilönsuojaimiin ovat mm. butyylikumi, neopreeni, fluorikumi (Viton®) sekä erilaiset monikerrosmateriaalit: fluorikumi-butyylikumi, polyeteeni-polyamidi-polyeteeni (Barrier®) ja Tychem® Responder®. Hyviä materiaaleja ovat nitriilikumi ja polyeteeni-eteenivinyylialkoholi-polyeteeni (Silver Shield/4H®). Työskentelytilan läheisyydessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Isobutanolia käsitellään ja varastoidaan erillään syttymis- ja lämmönlähteistä sekä voimakkaista hapettimista ja pelkistimistä, asyyliklorideista, happoanhydrideista, alumiinista ja muista isobutanolin kanssa yhteensopimattomista aineista. Tupakointi on kielletty. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Sähkölaitteiden ja valaistuksen tulee olla räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksyttyjä. Estä staattisen sähkön muodostuminen maadoituksin. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Varastoi isobutanoli viileässä, kuivassa ja paloturvallisessa tilassa, tiiviisti suljetuissa säiliöissä.
Isobutanolin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) sekä valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) (ATEX-säädökset). Tilaluokituksesta on annettu ohjeita standardissa SFS-EN 60079-10-1 sekä käsikirjassa SFS 59.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (isobutanoli: UN 1212). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (isobutanoli: varoituslipuke 3).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 2013.
Brandes E, Möller W. Safety Characteristic Data, Volume 1: Flammable Liquids and Gases. 2nd ed. Physikalisch Technische Bundesanstalt (PTB), Braunschweig, 2008.
CAMEO Chemicals. National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), 2013.
CRC Handbook of Chemistry and Physics, Internet Version 2007, (87th Edition), David R. Lide, ed., Taylor and Francis, Boca Raton, FL.
EFDB (Environmental Fate Data Base). Syracuse Research Corporation (SRC), Syracuse (NY), 2013.
Environmental Health Criteria 65: Butanols - Four Isomers: 1-Butanol, 2-Butanol, tert-Butanol, Isobutanol. International Programme of Chemical Safety (IPCS), WHO, Geneva, 1987.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus).
Fire Protection Guide to Hazardous Materials, 13. painos, NFPA International, 2002.
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick Selection Guide to Chemical Protective Clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
GESTIS - Substance database. Institut für Arbeitsschutz der Deutschen Gesetzlichen Unfallversicherung (IFA), Deutschland; 2013.
Hazardous Substances Data Bank (HSDB). National Library of Medicine, 2013.
* Hahn, H.-D., Dämbkes, G., Rupprich, N., Bahl, H. and Frey, G. D. 2013. Butanols. Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry.
International chemical safety cards (ICSC). ICSC: 0113. Isobutanol. IPCS, European Commission, 2005.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.2
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 2013.
Kemikaalirekisteri. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), 2013.
Komission asetus (EY) N:o 790/2009, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.
LOGKOW© A databank of evaluated octanol-water partition coefficients (Log P), Montreal: Sangster Research Laboratories, 2013.
Nikunen E et al. Environment Guide 71. Environmental properties of chemicals. Edita, Helsinki, 2000.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
SIDS Initial Assessment Report, Isobutanol, Berlin: UNEP Chemicals, 2004.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
The N-CLASS Database on Environmental Hazard Classification. Version Web 6.3 Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau & Copenhagen: Nordic Council of Ministers; 2013.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuotantolaitosten sijoittaminen - Opas; Tukes, 2015.
U.S. National Institute for Occupational Safety and Health (NIOSH). NIOSH chemical listing and documentation of revised IDLH values. NIOSH, 1995.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2011.