Kromitrioksidi
Tiivistelmä
Kromitrioksidia käytetään mm. metallien pintakäsittelyssä, katalyyttien tuotannossa, kromidioksidin tuotannossa ja väriaineiden tuotannossa.
Kromitrioksidi on voimakas hapetin
Kromitrioksidi esiintyy hajuttomina, tummanpunaisina, vetistyvinä kiteinä, hiutaleina tai rakeisena jauheena. Se imee itseensä kosteutta ilmasta ja muodostaa kosteaa kiinteää ainetta tai liuoksen. Kromitrioksidi on kromihappoanhydridi, joka veteen liuetessaan muodostaa kromihappoa ja dikromihappoa. Kromitrioksidia nimitetään tämän vuoksi myös kromihapoksi. Kromitrioksidi hajoaa yli 250 ° C:ssa kromioksidiksi ja hapeksi aiheuttaen palovaaran. Kromitrioksidi on voimakas hapetin. Se reagoi kiivaasti palavien ja pelkistävien aineiden kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Kromitrioksidin vesiliuos (kromihappo) on vahva syövyttävä happo. Kromitrioksidi syövyttää terästä, rautaa, kuparia, pronssia, messinkiä, nikkeliä, alumiinia ja hopeaa. Kromitrioksidi ei ole syttyvää. Tulipalossa se voi kuitenkin kiihdyttää muiden aineiden palamista.
Kromitrioksidi ympäristössä
Kromitrioksidissa kromi on kuusiarvoisena. Kuusiarvoinen kromi on hapetin, joka pelkistyy suurelta osin kolmiarvoiseksi kromiksi, joka on kromin pysyvin muoto ympäristössä. Maaperään joutuessaan liukoisen kromin kulkeutuminen on riippuvainen maaperän ominaispiirteistä, kuten esim. saven, rautaoksidin ja orgaanisen hiilen pitoisuudesta. Myös maaperän pH vaikuttaa kromin kulkeutumiseen. Kromitrioksidi on veteen erittäin liukenevaa. Vedessä kromi on kromaattina, orgaanisissa kompleksiyhdisteissä, adsorboituneena tai saostuneena orgaaniseen ainekseen tai sedimenttiin. Kuusiarvoinen kromi pelkistyy kolmiarvoiseksi kromiksi sedimentissä. Kromi on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja sen myrkyllisyys kasvaa happamuuden lisääntyessä. Tutkimuksissa on todettu, että kolmiarvoinen kromi on myrkyllisempää pehmeässä kuin kovassa vedessä. Kromitrioksidin ei ole todettu kertyvän merkittävästi ravintoverkkoon. Kromi on kuitenkin jossakin määrin kertyvää leviin ja äyriäisiin. Kromitrioksidi on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja pysyvyyden perusteella.
Kromitrioksidi voi aiheuttaa syöpää
Kromitrioksidi on erittäin myrkyllistä hengitettynä. Jopa tasoa 0,05 mg/m3 pienemmät ilmapitoisuudet ärsyttävät nenää ja voivat aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, kutiamista, verenvuotoja ja haavautumia. Kromitrioksidi on voimakkaasti syövyttävää. Se ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa. Suora kosketus kromitrioksidiin aiheuttaa vakavia ja pysyviä vaurioita silmässä. Ihokosketus voi aiheuttaa haavautumia sekä herkistyneille ihmisille punoitusta ja turvotusta. Ihoaltistuminen kromi(VI)yhdisteille on johtanut jopa munuaisvaurioihin ja kuolemiin. Kromitrioksidi on myrkyllistä nieltynä. 1 - 2 g annos voi olla tappava. Nielemisen on todettu aiheuttaneen pahoinvointia, ruuansulatuskanavan limakalvovaurioitan, kouristuksia, munuais- ja maksavaurioita ja pahimmassa tapauksessa kuoleman.
Toistuva altistuminen hengitysteitse ärsyttää hengitysteitä ja saattaa aiheuttaa alempien hengitysteiden tulehdusta sekä nenässä kroonisen haavan, josta voi kehittyä reikä nenän väliseinään. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengityselinten herkistymisen ja astman. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihon herkistymisen. Kromitrioksidi saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita. Se voi heikentää hedelmällisyyttä ja aiheuttaa raskauden aikana vaaraa sikiölle.
Pitkäaikainen altistuminen kromitrioksidille hengitysteitse lisää keuhkosyöpäriskiä. Kuusiarvoinen kromi luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kuusiarvoisen kromin ihmisessä syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 1).
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö:
TOKEVA Ohje T5.1 (kiinteä kromitrioksidi)
TOKEVA Ohje T8a (kromitrioksidin vesiliuos)
Arvioitu vaara-alue: Eristä vuotaneen aineen välitön läheisyys. Ympäristöön päässyt kiinteä kromitrioksidi kerätään talteen suljettuihin, merkittyihin astioihin. Aine poistetaan pinnalta välttäen sen pölyämistä. Vuotanut nestemäinen kromihappo imeytetään sopivaan imeytysaineeseen. Tarvittaessa pintamaa kuoritaan. Kromitrioksidia sisältävät jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 1333-82-0 |
| Indeksinumero | 024-001-00-0 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 215-607-8 |
| YK-numero | 1463 (KROMITRIOKSIDI, VEDETÖN (kiinteä kromihappo)) 1755 (KROMIHAPPOLIUOS) |
| Molekyylikaava | CrO3 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Kromitrioksidi esiintyy hajuttomina, tummanpunaisina, vetistyvinä kiteinä, hiutaleina tai rakeisena jauheena. Se imee itseensä kosteutta ilmasta ja muodostaa kosteaa kiinteää ainetta tai liuoksen. Kromitrioksidi on kromihappoanhydridi, joka veteen liuetessaan muodostaa kromihappoa (H2CrO4) ja dikromihappoa (H2Cr2O7), jotka tunnetaan vain vesiliuoksessa. Kromitrioksidia nimitetään tämän vuoksi myös kromihapoksi.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 99,99 g/mol |
| Tiheys | 2,7 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | 196 °C |
| Kiehumispiste | 250 °C (hajoaa) |
| Höyrynpaine | hyvin pieni |
| Liukoisuus | veteen erittäin hyvin liukenevaa (1667 g/l 20 °C:ssa); liukenee myös etanoliin, etyylieetteriin, rikki- ja typpihappoon |
| pH | < 1 (1 % liuos) |
1.3 Reaktiivisuus
Kromitrioksidi on normaalisti stabiili, mutta se hajoaa yli 250 °C:ssa kromioksidiksi ja hapeksi aiheuttaen palovaaran. Kromitrioksidi on voimakas hapetin. Se reagoi kiivaasti palavien ja pelkistävien aineiden kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Kromitrioksidin vesiliuos (kromihappo) on vahva happo, joka reagoi emästen kanssa ja on syövyttävää. Kromitrioksidi syövyttää terästä, rautaa, kuparia, pronssia, messinkiä, nikkeliä, alumiinia ja hopeaa.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Kromitrioksidi ei ole syttyvää. Tulipalossa se voi kuitenkin kiihdyttää muiden aineiden palamista. Kromitrioksidin lämpöhajoamistuotteita ovat kromi(III)oksidi ja happi.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava.
Saattaa aiheuttaa syöpää (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Saattaa aiheuttaa perimävaurioita (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.
Tappavaa hengitettynä.
Myrkyllistä joutuessaan iholle.
Myrkyllistä nieltynä.
Vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia.
Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Erityiset pitoisuusrajat
| Merkintä: | Pitoisuus (C): |
| Elinkohtainen myrkyllisyys - kerta-altistuminen (STOT SE 3); H335: Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. | C > 1 % |
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1463 (KROMITRIOKSIDI, VEDETÖN (kiinteä kromihappo)) | | | |
| 1755 (KROMIHAPPOLIUOS) | ||||
| Kuljetusluokka: | maakuljetus | 5.1 (1463) 8 (1755) | ||
| merikuljetus | 5.1 (1463) 8 (1755) | |||
| Pakkausryhmä: | II (1463) | |||
| II tai III (1755) | ||||
| Varoituslipuke: | 5.1, 6.1 ja 8 (1463) | |||
| 8 (1755) | ||||
| Vaaran tunnusnumero: | 568 (hapettava (paloa edistävä) aine, myrkyllinen, syövyttävä) (1463) | |||
| 80 (syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine) (1755) |
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine
Kromitrioksidi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1A kuuluvaksi (Carc. 1A). Kategorian 1A aineiden tiedetään olevan syöpää aiheuttavia ihmiselle.
Perimää vaurioittava aine
Kromitrioksidi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu mutageenisuudeltaan kategoriaan 1B kuuluvaksi (Muta. 1B). Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne aiheuttaisivat periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa.
Lisääntymiselle vaarallinen aine
Kromitrioksidi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 2 kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi (Repr. 2). Kategorian 2 aineiden epäillään voivan vähentää hedelmällisyyttä ja/tai aiheuttavan kehityshäiriöitä ihmisellä.
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) | |
| TEEL-1 | 0,29 mg/m3 /60 min |
| TEEL-2 | 5 mg/m3 /60 min |
| TEEL-3 | 30 mg/m3 /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) Sitova raja-arvo Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpä- ja lisääntymisvaaran torjunnasta (113/2024) | 0,005 mg/m3 /8 h (Cr) 0,005 mg/m3 /8 h (Cr) (iho; ihoherkistyminen) Huomautus (iho): imeytyy ihon kautta, (ihoherkistyminen): aine voi aiheuttaa herkistymistä. Sitovaa raja-arvoa 0,005 mg/m3 sovelletaan 17.1.2025 alkaen. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,010 mg/m3. Hitsauksessa, plasmaleikkauksessa tai vastaavissa työprosesseissa, joissa syntyy huuruja, sovelletaan 17.1.2025 asti raja-arvoa 0,025 mg/m3. |
| Biologisten näytteiden viiteraja-arvot (STM 2020) | virtsan kromi: 0,2 µmol/l |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Kromitrioksidia käytetään mm. metallien pintakäsittelyssä, katalyyttien tuotannossa, kromidioksidin tuotannossa ja väriaineiden tuotannossa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Kromitrioksidi on erittäin myrkyllistä hengitettynä. Jo pienet ilmapitoisuudet voivat ärsyttää nenää ja aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, kutiamista, verenvuotoja ja haavautumia.
Kromitrioksidi on voimakkaasti syövyttävää. Se ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa. Suora kosketus aiheuttaa vakavia ja pysyviä vaurioita silmässä. Ihokosketus voi aiheuttaa haavautumia sekä herkistyneille ihmisille punoitusta ja turvotusta. Ihoaltistuminen kromi(VI)yhdisteille on johtanut jopa munuaisvaurioihin ja kuolemiin.
Kromitrioksidi on myrkyllistä nieltynä. 1-2 g annos voi olla tappava. Nielemisen on todettu aiheuttaneen pahoinvointia, ruuansulatuskanavan limakalvovaurioitan, kouristuksia, munuais- ja maksavaurioita ja pahimmassa tapauksessa kuoleman.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva altistuminen hengitysteitse ärsyttää hengitysteitä ja saattaa aiheuttaa alempien hengitysteiden tulehdusta sekä nenässä kroonisen haavan, josta voi kehittyä reikä nenän väliseinään. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengityselinten herkistymisen ja astman. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihon herkistymisen.
Kromitrioksidi saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita. Se voi heikentää hedelmällisyyttä ja aiheuttaa vaaraa sikiölle. Raskaana olevien ei tule altistua kuusiarvoiselle kromille.
Pitkäaikainen altistuminen kromitrioksidille hengitysteitse lisää keuhkosyövän riskiä. Kuusiarvoinen kromi luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kuusiarvoisen kromin ihmisessä syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 1).
3. Vaikutukset ympäristöön
Kromitrioksidissa kromi on kuusiarvoisena (Cr(VI)). Kuusiarvoinen kromi on hapetin, joka pelkistyy vähitellen kolmiarvoiseksi kromiksi (Cr(III)), joka on kromin pysyvin muoto luonnossa. Erityisen nopeaa pelkistyminen on happamissa tai neutraaleissa olosuhteissa, missä pelkistimen pitoisuus on korkea. Emäksisissä olosuhteissa kuusiarvoisen kromin pelkistyminen on hidasta varsinkin, jos helposti hapettuvan aineksen määrä on vähäinen. Kolmiarvoinen kromi voi hapettua takaisin kuusiarvoiseksi, jos maaperän mangaanidioksidi pitoisuus on korkea.
Maaperään joutuessaan liukoisen kromin kulkeutuminen on riippuvainen maaperän ominaispiirteistä, kuten esim. saven, rautaoksidin ja orgaanisen hiilen pitoisuudesta. Maaperässä kolmiarvoinen kromi adsorboituu erityisesti rauta- ja mangaanioksideihin, savimineraaleihin, orgaaniseen ainekseen sekä metallihydroksideihin. Kuusiarvoinen kromi adsorboituu puolestaan positiivisesti varautuneille pinnoille. Kolmiarvoinen kromi on kulkeutuvampaa maaperässä alhaisemmissa pH-arvoissa. Kuusiarvoinen kromi puolestaan kulkeutuu helpommin maaperän pH-arvojen kohotessa.
Kromitrioksidi on veteen erittäin liukenevaa. Vedessä kromi voi olla liuoksessa kromaatteina, orgaanisina kompleksiyhdisteinä, adsorboituneena tai saostuneena orgaaniseen ainekseen tai sedimenttiin. Kuusiarvoinen kromi pelkistyy kolmiarvoiseksi kromiksi sedimentissä. Kromi on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Kromin myrkyllisyys kasvaa happamuuden lisääntyessä. Kuusiarvoisen kromin LC50-arvot kalalle ovat 3,4 – 58,5 mg/l (96 h) ja kolmiarvoisen 3,3 – 76,0 mg/l. Kuusiarvoisen kromin EC50-arvot vesikirpulle ovat 0,03 – 0,24 mg/l (48 h) ja kolmiarvoisen 2 – 58,7 mg/l. Tutkimuksissa on todettu, että kolmiarvoinen kromi on myrkyllisempää pehmeässä kuin kovassa vedessä. Kuusiarvoisen kromin EC50-arvot levälle ovat 0,018 – 8,4 mg/l.
Kromitrioksidin ei ole todettu kertyvän merkittävästi ravintoverkkoon. Kromi on jossakin määrin kertyvää leviin ja äyriäisiin.
Voimassa olevien kriteerien perusteella kromitrioksidi on vesieliömyrkyllisyyden ja pysyvyyden perusteella luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
| Palo- ja pelastushenkilöstö: | TOKEVA Ohje T5.1 (Hapettavat aineet) (kiinteä kromitrioksidi) TOKEVA Ohje T8a (Syövyttävät nesteet) (kromitrioksidin vesiliuos) |
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Kromitrioksidi ei ole syttyvää. Tulipalossa se voi kuitenkin kiihdyttää muiden aineiden palamista. Rajoita paloalueelle pääsyä. Sulje vuoto. Pysy tuulen yläpuolella. Paloalueella olevia säiliöitä jäähdytetään vedellä, ellei niitä voida siirtää turvallisesti. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumentunut säiliö voi revetä.
Käytä henkilönsuojaimina paineilmahengityslaitetta, roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, kumisaappaita ja suojakäsineitä (katso materiaalit kohdasta 5).
Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Ympäristön saastumisen estämiseksi suuria vesimääriä tulisi välttää ja tarvittaessa sammutusvesi on padottava asianmukaista jätteen käsittelyä varten.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Eristä vuotaneen aineen välitön läheisyys.
Torjunta ja suojautuminen
Sulje vuoto. Estä aineen pääsy vesistöön ja viemäreihin. Estä aineen leviäminen patoamalla. Kiinteän kromitrioksidin vuodot on peitettävä muovilla, jotta aineen liukeneminen sade- ja sammutusvesiin estyy.
Käytä henkilönsuojaimina roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, paineilmahengityslaitetta, silmiensuojainta ja suojakäsineitä.
Alueen puhdistaminen
Ympäristöön päässyt kiinteä kromitrioksidi kerätään talteen suljettuihin, merkittyihin astioihin. Aine poistetaan pinnoilta välttäen sen pölyämistä. Vuotanut nestemäinen kromihappo imeytetään sopivaan imeytysaineeseen. Imeytysaineena voidaan käyttää hiekkaa tai jotain tehokkaampaa kaupallista imeytysainetta. Käytetty imeytysaine kerätään suljettuihin, merkittyihin astioihin. Tarvittaessa pintamaa kuoritaan.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan ja aseta lepoon puoli-istuvaan asentoon. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Toimita välittömästi ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää välittömästi haalealla juoksevalla vedellä silmäluomia auki pitäen ainakin 15 minuutin ajan. Toimita välittömästi ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Riisu likaantunut vaatetus. Huuhtele ihoa viipymättä runsaalla vedellä. Toimita ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten. Pesussa avustavan henkilön tulee käyttää suojakäsineitä.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Huuhtele kromitrioksidia nielleen henkilön suu vedellä. Anna 1 tai 2 lasillista vettä tai maitoa juotavaksi. ÄLÄ oksennuta. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin hoitoon.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Oireenmukainen hoito. Viivästyneiden elinmyrkyllisten vaikutusten seuranta ja hoito on tarvittaessa järjestettävä (mm. kromin maksa- ja munuaismyrkyllisyys). Elimistöön imeytynyttä kromia voidaan määrittää virtsasta. Kuusiarvoisen kromin altistumattomien viiteraja virtsassa on 0,01 µmol/l.
4.5 Jätteiden käsittely
Kromitrioksidia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Suojakäsineisiin erittäin hyviä materiaaleja ovat butyylikumi, luonnonkumi, nitriilikumi ja polyvinyylikloridi. Laboratoriotyössä käytä vetokaappia. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Käsittele ja varastoi aine erillään yhteensopimattomista materiaaleista, kuten palavista ja pelkistävistä aineista sekä emäksistä. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Varastoi kromitrioksidi mielellään viileässä, kuivassa, auringonvalolta suojatussa ja paloturvallisessa tilassa.
Kromihapon käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (kromitrioksidi, vedetön: UN 1463; kromihappoliuos:UN 1755). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (kromitrioksidi, vedetön: varoituslipukkeet 5.1, 6.1 ja 8; kromihappoliuos: varoituslipuke 8).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2002.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
European Union Risk Assessment Report on Chromium trioxide, Sodium chromate, Sodium dichromate, Ammonium dichromate, Potassium dichromate. EU Existing Substances Regulation. Draft of January 2002.
Forsberg K, Keith CH. Chemical protective clothing. Protection and degradation compendium. Florida: Lewis Publishers; 1995.
GESTIS (Gefahrstoffinformationssystem der gewerblichen Berufsgenossenschaften). Berufsgenossenschaftliches Institut für Arbeitssicherheit (BIA), Deutschland; 2002.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2002.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2002.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 1194. Chromium (VI) oxide. WHO/IPCS/ILO; 2013.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
Karamäki EM. Epäorgaaniset kemikaalit. Jyväskylä: Kustannusliike Tietoteos; 1983.
Mattsoff L. Ecotoxicological hazard assessment of chromium and chromium trioxide. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, Kemikaaliyksikkö; 1996.
* MEDITEXT® Medical Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2002.
NIOSH (National Institute for Occupational Safety and Occupational Health). Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs). Cinninnati (OH): NIOSH; 2001.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
Toxicological Profile for Chromium. Atlanta: Agency for Toxic Substances and Disease Registry; 2000.
Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993).
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Valtioneuvoston asetus syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita koskevista kielloista ja rajoituksista (VNa 623/2004).
Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024).
Ämnesregistret. Solna: Kemikalieinspektionen (KEMI); 2002.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.