Metanoli
Tiivistelmä
Metanolia käytetään liuottimena ja kemikaalien valmistuksessa
Metanolia käytetään liuottimena sekä erilaisten kemikaalien, kuten formaldehydin, natriumboorihydridin, metyylitertiääributyylieetterin (MTBE), muurahaishapon ja happojen metyyliesterien valmistuksessa, polttoaineena sekä jäätymisenestoaineena. Metanoliliuoksia käytetään lasinpesunesteenä.
Metanoli on helposti syttyvä ja palava neste
Metanoli on väritön, kirkas neste, jolla on miedohko alkoholin haju. Metanoli on yhteensopimaton voimakkaiden hapettimien kanssa. Metanoli voi reagoida voimakkaasti perkloorihapon, kromianhydridin, lyijyperkloraatin tai fosforitrioksidin kanssa. Metanoli liuottaa lakkoja, maaleja ja rasvoja sekä syövyttää alumiinia ja lyijyä. Metanoli on helposti syttyvä, palava neste. Aine syttyy herkästi lämmön, kipinöiden, staattisen sähkön ja liekkien vaikutuksesta. Lämpimästä nesteestä haihtuva höyry voi syttyä pitkähkön matkan päässä päästökohdasta. Aineen vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Tulipalon kuumentama säiliö voi repeytyä. Metanolin palamis- ja hajoamistuotteita ovat hiilimonoksidi, formaldehydi, muurahaishappo ja hiilidioksidi.
Metanoli on maaperässä hyvin kulkeutuvaa
Ilmaan joutunut metanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Sen puoliintumisaika on noin 18 vuorokautta. Hyvin vesiliukoisena metanoli voi tulla sateen mukana maahan. Maahan joutunut metanoli haihtuu nopeasti maan pinnasta. Metanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on erittäin kulkeutuvaa ja voi siten joutua pohjaveteen. Metanoli hajoaa biologisesti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisajaika on aerobisissa olosuhteissa noin viikko. Metanoli on hyvin vesiliukoista. Se kuitenkin haihtuu nopeasti pintavedestä. Metanoli on vedessä biologisesti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Metanoli on vain hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Metanolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Metanoli vaikuttaa keskushermostoon ja vahingoittaa silmiä
Yli 250 ppm:n (330 mg/m3) metanolihöyrypitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Altistuminen suurille pitoisuuksille aiheuttaa huumausta, keskushermosto-oireita ja ohimeneviä tai pysyviä näköhäiriöitä, kuten näkökentän supistumista, kahtena näkemistä ja jopa sokeutta. Altistuminen 50 000 ppm:n (66 000 mg/m3) pitoisuudelle aiheuttaa kuoleman muutamassa tunnissa. Metanolin aineenvaihduntatuotteet (muurahaishappo ja formaldehydi) muodostuvat hitaasti, joten metanolin vaikutukset voivat olla kertyviä ja toistuva altistuminen voi aiheuttaa oireita. Metanolin roiskeet ja höyry ärsyttävät silmiä ja ihoa. Metanoli imeytyy ihon kautta ja suuri altistuminen voi aiheuttaa myrkytysoireita. Jo 15 ml:n annos 40-prosenttista metanolia suun kautta on aiheuttanut kuoleman, mutta tavallinen tappava annos on 80 - 150 ml. Metanoli aiheuttaa ensin tajunnan tason laskua ja sitten useiden tuntien kuluttua (12 - 24 tuntia) pahoinvointia, oksentelua, ohimenevää tai pysyvää sokeutta, aineenvaihdunnallista asidoosia sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Sokeus on aiheutunut 4 ml metanoliannoksen nielemisestä.
Pitkäaikainen altistuminen metanolille voi vahingoittaa keskushermostoa aiheuttaen muun muassa päänsärkyä ja näköhäiriöitä. Ihon toistuva altistuminen metanolille kuivattaa ja ärsyttää ihoa ja voi johtaa krooniseen tulehdukseen.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3c
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 67-56-1 |
| Indeksinumero | 603-001-00-X |
| EY-numero (EINECS-numero) | 200-659-6 |
| YK-numero | 1230 (METANOLI) |
| Molekyylikaava | CH4O |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Metanoli on väritön, kirkas neste, jolla on miedohko alkoholin haju.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 32,0 |
| Tiheys | 0,79 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | -98 °C |
| Kiehumispiste | 65 °C |
| Höyrynpaine | 12,8 kPa (96 mmHg) 20 °C:ssa |
| Höyryn tiheys | 1,1 (ilma = 1) |
| Tasapainotilakonsentraatio | 12,7 % (127 000 ppm) 20 °C:ssa; helposti haihtuva |
| Liukoisuus | liukenee veteen, muihin alkoholeihin, eetteriin, ketoneihin, estereihin ja useisiin muihin orgaanisiin liuottimiin |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = -0,8; ei rasvahakuinen |
| Henryn lain vakio | 1,1× 10-4 atm×m3/mol; haihtuu helposti vedestä |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 1,33 mg/m3 mg/m3 = 0,75 ppm |
| Hajukynnys | 100 ppm (130 mg/m3); haju varoittaa huonosti terveysvaarasta |
1.3 Reaktiivisuus
Metanoli on yhteensopimaton voimakkaiden hapettimien kanssa. Metanoli voi reagoida voimakkaasti perkloorihapon, kromianhydridin, lyijyperkloraatin tai fosforitrioksidin kanssa. Metanoli liuottaa lakkoja, maaleja ja rasvoja sekä syövyttää alumiinia ja lyijyä.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 11 °C |
| Syttymisrajat: | 5,5 - 36,5 % |
| Itsesyttymislämpötila: | 385 °C |
Metanoli on helposti syttyvä, palava neste. Aine syttyy herkästi lämmön, kipinöiden, staattisen sähkön ja liekkien vaikutuksesta. Myös reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Lämpimästä nesteestä haihtuva höyry voi syttyä pitkähkön matkan päässä päästökohdasta. Aineen vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Tulipalon kuumentama säiliö voi repeytyä. Metanolin palamis- ja hajoamistuotteita ovat mm. formaldehydi ja muurahaishappo.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Helposti syttyvä neste ja höyry.
Myrkyllistä hengitettynä.
Myrkyllistä joutuessaan iholle.
Myrkyllistä nieltynä.
Vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Erityiset pitoisuusrajat
| Merkintä: | Pitoisuus (C): |
| Elinkohtainen myrkyllisyys - kerta-altistuminen (STOT SE 1); H370: Vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet). | C > 10 % |
| Elinkohtainen myrkyllisyys - kerta-altistuminen (STOT SE 2); H371: Saattaa vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet). | 3 % < C < 10 % |
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1230 (METANOLI) |
|
|
| Kuljetusluokka: |
maantiekuljetus 3 merikuljetus 3 |
||
| Pakkausryhmä: | II | ||
| Varoituslipuke: | 3 (tulenarkaa (palavat nesteet)) ja 6.1 (myrkyllistä) | ||
| Vaaran tunnusnumero: | 336 (helposti palava neste, myrkyllinen) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| AEGL-arvot (Acute exposure guideline levels, USA) |
||
| AEGL 1 | väliaikainen arvo: 670 ppm (890 mg/m3) /10 min 670 ppm (890 mg/m3) /30 min |
|
| AEGL 2 | väliaikainen arvo: 11 000 ppm (15 000 mg/m3) /10 min* 4 000 ppm (5 300 mg/m3) /30 min (* = pitoisuus > 10 % alemmasta syttymisrajasta) |
|
| AEGL 3 | väliaikainen arvo: 40 000 ppm (53 000 mg/m3) /10 min** 14 000 ppm (19 000 mg/m3) /30 min* (* = pitoisuus > 10 % alemmasta syttymisrajasta) (** = pitoisuus > 50 % alemmasta syttymisrajasta) |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
200 ppm (270 mg/m3) /8 h (iho) 250 ppm (330 mg/m3) /15 min (iho) Huomautus (iho): imeytyy ihon kautta. |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Metanolia käytetään liuottimena sekä erilaisten kemikaalien, kuten formaldehydin, natriumboorihydridin, metyylitertiääributyylieetterin (MTBE), muurahaishapon ja happojen metyyliesterien valmistuksessa, polttoaineena sekä jäätymisenestoaineena. Metanoliliuoksia käytetään lasinpesunesteenä. Metanolia kuljetetaan Suomessa kauttakulkukemikaalina.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
HTP-arvon selvästi ylittävät metanolihöyrypitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Altistuminen suurille pitoisuuksille (tuhansia ppm:iä) aiheuttaa huumausta, keskushermosto-oireita ja ohimeneviä tai pysyviä näköhäiriöitä, kuten näkökentän supistumista, kahtena näkemistä ja jopa sokeutta. Altistuminen 50 000 ppm:n (66 000 mg/m3:n) pitoisuudelle aiheuttaa kuoleman muutamassa tunnissa. Metanolin aineenvaihduntatuotteet (muurahaishappo ja formaldehydi) muodostuvat hitaasti, joten metanolin vaikutukset voivat olla kertyviä ja toistuva altistuminen HTP-arvon ylittäville pitoisuuksille voi aiheuttaa oireita.
Metanolin roiskeet ja höyry ärsyttävät silmiä ja ihoa. Metanoli imeytyy ihon kautta ja suuri altistuminen voi aiheuttaa myrkytysoireita.
Jo 15 ml:n annos 40-prosenttista metanolia suun kautta on aiheuttanut kuoleman, mutta tavallinen tappava annos on 80 - 150 ml. Metanoli aiheuttaa ensin tajunnan tason laskua ja sitten useiden tuntien kuluttua (12 - 24 tuntia) pahoinvointia, oksentelua, ohimenevää tai pysyvää sokeutta, aineenvaihdunnallista asidoosia sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Sokeus on aiheutunut 4 ml metanoliannoksen nielemisestä.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Pitkäaikainen altistuminen metanolille voi vahingoittaa keskushermostoa aiheuttaen muun muassa päänsärkyä ja näköhäiriöitä. Ihon toistuva altistuminen metanolille kuivattaa ja ärsyttää ihoa ja voi johtaa krooniseen tulehdukseen.
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut metanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Sen puoliintumisaika on noin 18 vuorokautta. Hyvin vesiliukoisena metanoli voi tulla sateen mukana maahan.
Maahan joutunut metanoli haihtuu nopeasti maan pinnasta. Metanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on erittäin kulkeutuvaa ja voi siten joutua pohjaveteen. Metanoli hajoaa biologisesti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisaika on aerobisissa oloissa noin viikko.
Metanoli on hyvin vesiliukoista. Se kuitenkin haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa (syvyys yksi metri) joessa noin viidessä tunnissa ja lammessa noin kolmessa päivässä. Metanoli on vedessä biologisesti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Sen biologinen hapenkulutus viidessä päivässä on 0,6 - 1,1 g O2/g metanolia, mikä on 40 - 73 % teoreettisesta hapenkulutuksesta. Metanoli on vain hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot ovat kalalle 8 530 - 29 000 mg/l (96 h) ja akuutit EC50-arvot ovat vesikirpulle 2 450 - 10 000 mg/l (48 h).
Metanolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella metanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3c (Helposti syttyvät myrkylliset nesteet)
4.1 Palo ja räjähdys
Metanoli palaa vaikeasti havaittavalla liekillä. Eristä vaara-alue. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä kuumentumisvaarassa olevat säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä.
Palavan metanolin sammutukseen voidaan käyttää alkoholia kestävää vaahtoa, jauhetta, hiilidioksidia ja sumusuihkua. Metanolilammikkopalo sammuu laimennettaessa riittävästi vedellä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
Vaaraetäisyydet on laskettu Tukesin suositusten mukaisesti. Eristysrajana on käytetty AEGL 3 ja varoitusrajana AEGL 2 30 minuutin arvoa. Ohimeneviä, esimerkiksi ärsytysoireita voi kuitenkin esiintyä myös näitä vaaraetäisyyksiä pidemmillä etäisyyksillä.
Torjunta ja suojautuminen
Metanolivuoto aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Sumusuihkulla voi sitoa ja laimentaa höyryjä, mutta se ei estä niiden syttymistä. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Höyrystymisen ja syttymisvaaran pienentämiseksi lammikko voidaan peittää muovikalvolla tai vaahdolla.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Käytä roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, jos on vaara joutua kosketuksiin nesteen kanssa.
Alueen puhdistaminen
Vuodon lakattua tuuletetaan sisätilat ja viemärit, jotka myös huuhdellaan. Vuotanut metanoli pumpataan säiliöön ja loppu neste imeytetään maahan, hiekkaan, turpeeseen tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Saastunut maa voidaan kuoria. Vähäiset määrät voidaan huuhtoa viemäriin runsaalla vedellä.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä metanolille altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Jos mahdollista, anna happea. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä 10 minuuttia silmäluomia auki pitäen (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Jos ärsytystä esiintyy, ota yhteys lääkäriin.
Ihokosketus
Huuhdo altistunut alue runsaalla juoksevalla vedellä ja riisu heti likaantunut vaatetus. Jatka ihon pesua vedellä ja saippualla 5 - 10 minuuttia. Jos ärsytystä esiintyy huuhtelun jälkeen, ota yhteys lääkäriin.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Huuhtele altistuneen henkilön suu. Toimita välittömästi ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten. Jos ensihoitopaikka on kaukana (matkan kesto 1-2 tuntia tai enemmän), anna potilaalle (aikuinen) n. 20 % alkoholia 3 - 4 desilitraa juotavaksi ensimmäisen tunnin aikana. Tällä voidaan ehkäistä metanolin myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden syntyminen.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Metanolimyrkytyksen oireet voivat ilmaantua vasta tuntien kuluttua. Antidoottina tulisi antaa etanolia (5-prosenttista) suoneen. Lääkehiilen käyttöä ei suositella. Etanoli estää tehokkaasti metanolin hapettumisen myrkyllisiksi aineenvaihduntatuotteiksi. Etanolilla on noin 20-kertainen affiniteetti alkoholidehydrogenaasientsyymiin metanoliin verrattuna. Tämä etanolin kilpailuvaikutus sallii metanolin erittymisen muuttumattomana elimistöstä. Toinen mahdollinen antidootti on fomepitsoli (4-metyylipyratsoli). Lisäksi tulee hoitaa aineenvaihdunnallista asidoosia. Myrkytyksen arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi veren metanolin ja happo-emästasapainon määrityksiä. Katso tarkemmat ohjeet toteuttamisesta esim. Akuuttihoito-oppaasta.
4.5 Jätteiden käsittely
Liuotinta sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Estä höyryn pääsy työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Henkilönsuojaimiin erittäin hyviä materiaaleja ovat mm. butyylikumi, Barrier® (PE/PA/PE), Trellchem® HPS, Trellchem® VPS, Tychem® SL (Saranex®), Tychem® Responder® ja Tychem® TK. Käytä hengityksensuojainta (suodatin AX) tarvittaessa. Laboratoriotyössä käytä vetokaappia. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Käsittele ja varastoi aine erillään syttymis- ja lämmönlähteistä sekä hapettavista aineista. Tupakointi on kielletty. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Käsittely- ja varastointitiloissa sähkölaitteiden tulee olla räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksyttyjä. Estä staattisen sähkön muodostuminen maadoituksin. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Varastoi metanoli mielellään viileässä, kuivassa, hyvin tuuletetussa, auringonvalolta suojatussa ja paloturvallisessa tilassa. Suuret määrät tulee varastoida mieluiten ulkona. Tarkkaile mahdollisia vuotoja.
Metanolin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) sekä valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) (ATEX-säädökset). Tilaluokituksesta on annettu ohjeita standardissa SFS-EN 60079-10-1 sekä käsikirjassa SFS 59.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (metanoli: UN 1230). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeilla (metanoli: varoituslipukkeet 3 ja 6.1).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
American Industrial Hygiene Association (AIHA). Emergency response planning guidelines. Fairfax: AIHA, 2010.
Amoore JE & Hautala E. Odor as an aid to chemical safety: Odor thresholds compared with threshold limit values and volatilities for 214 industrial chemicals in air and water dilution. Journal of applied toxicology, 1983; vol. 3, no. 6: 272-290.
AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 1998.
Chemical safety data sheets. Volume 1: Solvents. Cambridge: Royal Society of Chemistry, 1989.
* Duffy JP. Methanol (MEDITEXT® Medical Management) in Hall AH & Rumack BH (eds.): TOMES® Information System, Micromedex, Inc., Denver, Colorado.
Elonen E, Mäkijärvi M & Vuoristo M (toim.). Akuuttihoito-opas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2006.
Encyclopaedia of occupational health and safety. 4th ed. Geneva: ILO, 1998.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
Hase A, Koppinen S, Riistama K & Vuori M. Suomen kemianteollisuus. Tampere: Chemas Oy, 1998.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblatt 123. Berlin: Springer-Verlag, 1998.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, Micromedex, Inc., Eaglewood, Colorado.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
International Programme on Chemical Safety (IPCS). Environmental Health Criteria 196: Methanol. Geneva: World Health Organization, 1997.
International Programme on Chemical Safety (IPCS). Health and Safety Guide No. 105: Methanol. Geneva: World Health Organization, 1997.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Methanol.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1998.
NIOSH. Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs).
* OHM/TADS (Oil and hazardous materials technical assistance data system). U.S. Environmental Protection Agency, Washington, D.C., Micromedex, Englewood, Colorado.
Richardson ML & Gangolli S eds. The dictionary of substances and their effects. Vol. 5. Cambridge: Royal Society of Chemistry, 1994.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
The National Advisory Committee for the Development of Acute Exposure Guideline Levels for Hazardous Substances. Acute Exposure Guideline Levels. U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 2017.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuotantolaitosten sijoittaminen - Opas; Tukes, 2015.
Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003).
Verschueren K. Handbook of environmental data of organic chemicals. New York: Van Nostrand Reinhold Co. Inc., 1983.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.