Natriumditioniitti
Tiivistelmä
Natriumditioniittia käytetään puu- ja paperiteollisuudessa
Natriumditioniitti on valkoinen tai kellertävä kiteinen aine, jota käytetään värjäykseen ja valkaisuun puu- ja paperi- sekä tekstiiliteollisuudessa sekä päällystykseen paperiteollisuudessa. Ainetta käytetään myös metallien saostuksessa, pelkistimenä ja laboratoriokemikaalina sekä lisäaineena lateksin valmistuksessa.
Natriumditioniitti voi syttyä itsestään ja muostaa myrkyllisiä kaasuja
Natriumditioniitti voi syttyä itsestään kosketuksissa ilman tai veden kanssa. Aine muodostaa kuumentuessaan ja palaessaan myrkyllistä rikkidioksidikaasua. Sammuttamisen jälkeen aine voi syttyä uudelleen palamaan. Natriumditioniitti on voimakas pelkistin ja muodostaa myrkyllistä rikkidioksidikaasua reaktiossa happojen kanssa.
Natriumditioniitti voi kulkeutua pohjaveteen
Maahan joutunut natriumditioniitti on käytännöllisesti katsoen haihtumatonta. Aine hajoaa maaperässä nopeasti kosteuden ja hapen vaikutuksesta. Natriumditioniitti ja sen hajoamistuotteet ovat vesiliukoisia ja voivat kulkeutua pohjaveteen. Natriumditioniitti on haitallista vesieliöille. Aineen ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Natriumditioniitti voi aiheutaa allergiaoireita sulfiitteille yliherkille henkilöille
Natriumditioniitti ja sen vesiliuokset voivat ärsyttää hengitysteitä, ihoa ja silmiä. Natriumditioniitti on lievästi myrkyllistä nieltynä. Suurten määrien nieleminen voi aiheuttaa vatsavaivoja ja ripulia. Vatsalaukussa natriumditioniitistä voi vapautua vetysulfiittia ja tiosulfaattia, jotka voivat aiheuttaa allergiaoireita sulfiiteille yliherkille henkilöille. Myös hengitystiealtistuminen voi aiheuttaa allergiaoireita sulfiittiyliherkille henkilöille.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T 4.2 (Helposti itsestään syttyvät aineet.)
Arvioitu vaara-alue: Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Vaara-alueen arvioinnissa on otettava huomioon, että natriumditioniitti voi syttyä itsestään. Kuumentuessaan tai kosketuksissa happojen kanssa aine voi muodostaa myrkyllistä rikkidioksidikaasua.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 7775-14-6 |
| Indeksinumero | 016-028-00-1 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 231-890-0 |
| YK-numero | 1384 (NATRIUMDITIONIITTI) |
| Molekyylikaava | Na2S2O2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Natriumditioniitti on valkoinen tai kellertävä kiteinen aine, jolla on rikkidioksidille ominainen haju. Aine kuumenee ja voi myös syttyä itsestään ilman ja kosteuden vaikutuksesta.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 174,11 |
| Tiheys | 2,5 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | Aine hajoaa kuumennettaessa (>50-100 °C) |
| Kiehumispiste | Aine hajoaa kuumennettaessa (>50-100 °C) |
| Liukoisuus | Liukenee hyvin veteen (250 g/l), heikosti liukeneva alkoholiin |
| Jakautumiskerroin (n-oktanoli/vesi); P tai Kow |
log Kow = -4,7 ei rasvahakuinen |
1.3 Reaktiivisuus
Natriumditioniitti voi syttyä itsestään kosketuksissa ilman tai veden kanssa. Natriumditioniitti hajoaa kuumennettaessa (>50-100 °C) ja kosketuksissa happojen kanssa muodostaen myrkyllistä rikkidioksidikaasua (SO2). Natriumditioniitti on voimakas pelkistin ja reagoi kiivaasti veden, hapettavien aineiden, happojen ja natriumkloridin kanssa.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Natriumditioniitti voi syttyä itsestään kosketuksissa ilman tai veden kanssa. Aine muodostaa kuumentuessaan ja palaessaan myrkyllistä rikkidioksidikaasua. Kaasun muodostuminen voi aiheuttaa säiliöiden repeämisen pidempiaikaisessa kosketuksessa tulen tai lämmön kanssa. Sammuttamisen jälkeen aine voi syttyä uudelleen palamaan. Ei tarvitse happea palamiseen.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan.
Haitallista nieltynä.
Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa.
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1384 (NATRIUMDITIONIITTI) |
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 4.2 merikuljetus 4.2 |
|
| Pakkausryhmä: | II | |
| Varoituslipuke: | 4.2 | |
| Vaaran tunnusnumero: | 40 (Helposti syttyvä kiinteä aine tai itsereaktiivinen aine taikka itsestään kuumeneva aine) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
||
| TEEL-1 | 30 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-2 | 330 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-3 | 2000 mg/m3 /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
Suomessa natriumditioniitille ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Natriumditioniittia käytetään värjäykseen ja valkaisuun puu- ja paperi- sekä tekstiiliteollisuudessa sekä päällystykseen paperiteollisuudessa. Sitä käytetään myös metallien saostuksessa, pelkistimenä ja laboratoriokemikaalina sekä lisäaineena lateksin valmistuksessa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Natriumditioniitti ja sen vesiliuokset voivat ärsyttää hengitysteitä, ihoa ja silmiä.
Natriumditioniitti on lievästi myrkyllistä nieltynä. Suurten määrien nieleminen voi aiheuttaa vatsavaivoja ja ripulia. Myös neurologiset oireet, kuten kouristelu ja tajunnan tason alentuminen, ovat mahdollisia voimakkaassa altistumisessa.
Natriumditioniitti ei ole pysyvä aine fysiologisissa olosuhteissa. Aine hapettuu kosteuden vaikutuksesta vetysulfiitiksi (HSO3-), sulfiitiksi (SO32-) ja vetysulfaatiksi (HSO4-). Vatsalaukussa natriumditioniitistä voi vapautua vetysulfiittia (HSO3-) ja tiosulfaattia (S2O32-), jotka voivat aiheuttaa allergiaoireita sulfiiteille yliherkille henkilöille. Oireet voivat vaihdella lievistä oireista hengenvaaralliseen allergiseen reaktioon (anafylaktinen shokki). Myös hengitystiealtistuminen voi aiheuttaa astmaoireita ja muita allergiaoireita kuten iho-oireita, nenän vuotamista ja nenän limakalvojen turpoamista sulfiittiyliherkillä henkilöillä.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Natriumditioniitin toksisuutta ei ole testattu toistuvan altistumisen testeissä sen nopean hajoamisen vuoksi. Toistuvan matalatasoisen altistumisen natriumditioniitille ei odoteta aiheuttavan erityisiä haittavaikutuksia.
3. Vaikutukset ympäristöön
Maahan joutunut natriumditioniitti on käytännöllisesti katsoen haihtumatonta. Aine hajoaa maaperässä nopeasti kosteuden ja hapen vaikutuksesta. Natriumditioniitti ja sen hajoamistuotteet ovat vesiliukoisia ja voivat kulkeutua pohjaveteen.
Natriumditioniitti on ympäristön kannalta veteen erittäin hyvin liukenevaa (250 g/l). Aine hydrolysoituu vedessä tiosulfaatiksi (S2O32-), vetysulfiitiksi (HSO3-) ja vetysulfaatiksi (HSO4-), jotka hapettuvat edelleen sulfiitiksi (SO32-) ja sulfaatiksi (SO42-). Natriumditioniitin puoliintumisaika vedessä on alle vuorokausi. Natriumditioniitti on haitallista vesieliöille. Sen akuutti LC50-arvo kalalle on 63 mg/l (96 h) ja akuutti EC50-arvo vesikirpulle 98 mg/l (48 h) ja levälle 206 mg/l (72 h).
Natriumditioniitin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella natriumditioniittia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T 4.2 (Helposti itsestään syttyvät aineet.)
4.1 Palo ja räjähdys
Jos mahdollista, siirrä natriumditioniittiä sisältävät säiliöt pois paloalueelta tai jäähdytä astioita vedellä. Älä päästä vettä säiliöiden sisään. Pidempiaikainen kosketus tulen tai lämmön kanssa voi aiheuttaa säiliöiden repeämisen. Palon kuumentamasta natriumditioniitista vapautuu myrkyllistä rikkidioksidia.
Natriumditioniitin sammutukseen voidaan käyttää sammutusjauhetta, kuivaa hiekkaa tai runsasta määrää vettä. Hiilidioksidi ja vaahto eivät sovellu sammutteiksi. Tulen tukahduttaminen ei onnistu, sillä aine ei tarvitse happea palamiseen. Aine voi syttyä uudelleen sammuttamisen jälkeen. Jos paloa ei saada sammutettua, poista syttyvä materiaali alueelta, eristä alue ja anna palaa.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja turvapaineista paineilmahengityslaitetta. Huomioi rikkidioksidin muodostumisen vaara.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Vaara-alueen arvioinnissa on otettava huomioon, että natriumditioniitti voi syttyä itsestään. Kuumentuessaan tai kosketuksissa happojen kanssa aine voi muodostaa myrkyllistä rikkidioksidikaasua.
Torjunta ja suojautuminen
Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja turvapaineista paineilmahengityslaitetta. Varusteet tulee pestä huolellisesti käytön jälkeen.
Alueen puhdistaminen
Kiinteä natriumditioniitti kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Vältä pölyn muodostumista. Natriumditioniitin vesiliuokset imeytetään hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Imeytysaine kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Suuressa vuodossa padottu natriumditioniitin vesiliuos pumpataan säiliöihin ja loppu imeytetään imeytysmateriaaliin.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan lepoon. Jos altistuneella on hengenahdistusta, huonovointisuutta tai muita yleisoireita, ota yhteys lääkäriin.
Roiskeet silmään
Jos silmään on roiskunut vesiliuosta, huuhtele silmää juoksevalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Käytä hätäsuihkua ja riisu likaantunut vaatetus heti. Huuhtele altistunutta ihoa runsaalla juoksevalla vedellä ja pese saippualla. Ota yhteys lääkäriin.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos henkilö on niellyt natriumditioniittiä tai sen vesiliuosta, huuhtele potilaan suu vedellä. Älä oksennuta. Tajuttomalle tai kouristelevalle ei saa antaa mitään suun kautta. Henkilö tulee toimittaa välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireen mukaista. Huomioi allergisen tai anafylaktisen reaktion mahdollisuus.
4.5 Jätteiden käsittely
Natriumditioniittiä sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käsittele natriumditioniittiä erillään hapoista, vahvoista hapettimista ja syttyvistä materiaaleista. Työskentelypisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelulaite sekä sammutusvälineet.
Käytä aineen käsittelyyn vetokaappia, suojavaatetusta ja suojakäsineitä. Seuraavat materiaalit ovat soveltuvia suojakäsineiden materiaaliksi: butyylikumi, luonnonkumi (yli 0,3 mm paksuus), neopreenikumi (yli 0,3 mm paksuus), nitriilikumi (yli 0,3 mm paksuus), PVC (yli 0,3 mm paksuus), Viton, Viton/butyylikumi sekä PE/PA/PE ja PE/EVAL/PE. Pölyä muodostavissa töissä käytä hengityksensuojainta (suodatinluokka E-P3).
Varastoi natriumditioniitti erillään hapoista, hapettimista ja syttyvistä aineista. Säilytä aine tiiviisti suljettuna, viileässä, kuivassa ja hyvin ilmastoidussa tilassa.
Natriumditioniitin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (natriumditioniitti: UN 1384). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (natriumditioniitti: varoituslipuke 4.2).
7. Kirjallisuus
Bretherick's Handbook of Reactive Chemical Hazards. Sixth Edition. Volume 2. Edited by P G Urben, Akzo-Nobel. Butterworth-Heinemann Ltd. 1999.
CAMEO Chemicals. National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), 2014.
Classification & Labelling Inventory . European Chemicals Agency (ECHA), 2014.
CRC Handbook of Chemistry and Physics, Internet Version 2007, (87th Edition), David R. Lide, ed., Taylor and Francis, Boca Raton, FL.
Hazardous Substances Data Bank (HSDB). National Library of Medicine, 2014.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus).
Forsberg K., Van den Borre A., Henry III N. and Zeigler J., Quick Selection Guide to Chemical Protective Clothing. Sixth Edition. Wiley, 2014.
GESTIS Substance database. Sodium dithionite. Institut fur Arbeitsschutz der Detchen Gesetzlichen Unfallversicherung (IFA), Deutschland, 2014.
International chemical safety cards (ICSC). ICSC: 1717. Sodium dithionite. WHO, ILO, IPCS, European Comission, 2008.
Kemikaalituoterekisteri. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), 2014.
OECD SIDS Initial Assessment Report, Sodium dithionite, Berlin, 2004.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
Tämä turvallisuusohje on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön tuella.