Natriumhydroksidi
Tiivistelmä
Natriumhydroksidia käytetään monilla teollisuudenaloilla
Natriumhydroksidia käytetään kemikaalien, viskoosin, saippuan ja muiden puhdistusaineiden, massan ja paperin, muovien, tekstiilien ja räjähteiden valmistuksessa sekä laboratoriokemikaalina. Natriumhydroksidia käytetään yleensä alle 50-prosenttisena vesiliuoksena.
Natriumhydroksidi on hajuton, syövyttävä aine
Natriumhydroksidi on valkoista, hajutonta ja haihtumatonta kiinteää ainetta. Natriumhydroksidi on 50-prosenttisena vesiliuoksena huoneenlämpötilassa neste, mutta sitä väkevämmät vesiliuokset ovat joko erittäin viskooseja nesteitä tai kiinteitä. Natriumhydroksidi ei pala, mutta se voi reagoida voimakkaasti veden ja monien muiden aineiden kanssa. Samalla voi muodostua niin paljon lämpöä, että lähellä olevat palavat materiaalit syttyvät. Natriumhydroksidi on hyvin syövyttävää. Vahvat hapot reagoivat natriumhydroksidin kanssa kiivaasti. Natriumhydroksidi syövyttää metalleja kuten sinkkiä, magnesiumia ja alumiinia vapauttaen syttyvää vetykaasua.
Natriumhydroksidin haitallisuus ympäristössä perustuu sen voimakkaaseen emäksisyyteen
Kiinteä natriumhydroksidi ja yli 75-prosenttinen natriumhydroksidi eivät helposti imeydy maaperään, ellei sadevesi liuota ja laimenna niitä. Väkevyydeltään 50-prosenttinen natriumhydroksidiliuos imeytyy maaperään ja se voi kulkeutua pohjaveteen asti. Lisäksi natriumhydroksidiliuos voi liuottaa maaperästä erilaisia haitta-aineita pohjaveteen. Pohjavedessä natriumhydroksidi kulkeutuu pohjaveden virtaussuunnassa. Natriumhydroksidi on hyvin veteen liukenevaa. Natriumhydroksidi on haitallista vesieliöille, mikä perustuu aineen voimakkaaseen emäksisyyteen. Natriumhydroksidin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Natriumhydroksidi ärsyttää ja syövyttää
Natriumhydroksidi ei normaalitilassa muodosta höyryjä, mutta sen pöly ärsyttää ylähengitysteitä. Natriumhydroksidipitoisuus 2 - 10 mg/m3 voi aiheutta silmien ja nenän lievää ärsytystä. Tätä suurempi pitoisuus voi aiheuttaa nenän limakalvojen kirvelyä ja yskänärsytystä hengitettäessä suun kautta. Nieltynä natriumhydroksidi syövyttää ruuansulatuskanavan seinämiä, jolloin ilmenee polttavaa kipua, oksentelua ja ripulia. Voimakas altistuminen aiheuttaa sokin. Väkevät natriumhydroksidiliuokset ja kiinteä natriumhydroksidi syövyttävät voimakkaasti ihoa aiheuttaen syviä haavaumia ja toisen tai kolmannen luokan palovammoja vastaavia syövytysvammoja. Ihovaurioiden muodostuminen alkaa välittömästi, mutta ärsytyksen tunne voi viivästyä minuutteja, jopa tunteja liuoksen väkevyydestä riippuen. Natriumhydroksidin vesiliuokset syövyttävät voimakkaasti silmää ja aiheuttavat polttavaa kipua, jos silmän huuhtelua ei aloiteta välittömästi. Vakavissa tapauksissa silmään tulee pahoja syöpymävammoja ja pysyvä näönmenetys on mahdollinen.
Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihon kuivumista, halkeilua ja ihotulehduksen.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8a (natriumhydroksidi 48 %)
Arvioitu vaara-alue: Eristä vuotokohdan välitön ympäristö.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 1310-73-2 |
| Indeksinumero | 011-002-00-6 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 215-185-5 |
| YK-numero |
1823 (NATRIUMHYDROKSIDI, KIINTEÄ) 1824 (NATRIUMHYDROKSIDILIUOS) |
| Molekyylikaava | HNaO |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Natriumhydroksidi on vaalea, hajuton, kiinteä aine, jota käytetään yleensä vesiliuoksena. Huoneenlämpötilassa 50-prosenttinen vesiliuos on neste, mutta väkevämmät vesiliuokset ovat joko erittäin viskooseja nesteitä tai kiinteitä. Natriumhydroksidi on vahva emäs ja aineen liuetessa veteen vapautuu lämpöä.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 40,0 |
| Tiheys | 2,13 (vesi = 1) 20 °C:ssa 1,73 (73-prosenttinen liuos) 70 °C:ssa 1,53 (50-prosenttinen liuos) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | 318 °C 62 °C (73-prosenttinen liuos) 11 °C (50-prosenttinen liuos) |
| Kiehumispiste | 1 390 °C 188 - 193 °C (73-prosenttinen liuos) 140 - 145 °C (50-prosenttinen liuos) |
| Höyrynpaine | noin 0 kPa 20 °C:ssa; haihtumaton |
| Liukoisuus | liukenee veteen erittäin hyvin (1 090 g/l 20 °C:ssa); liukenee alkoholiin ja glyseroliin; ei liukene asetoniin ja eetteriin |
| pH | 14 (5 p-% liuos) 13 (0,5 p-% liuos) 12 (0,05 p-% liuos) |
1.3 Reaktiivisuus
Vahvat hapot reagoivat natriumhydroksidin kanssa kiivaasti. Natriumhydroksidin liuetessa veteen vapautuu lämpöä. Aine absorboi ilmasta hiilidioksidia ja vettä. Natriumhydroksidi syövyttää metalleja kuten sinkkiä, magnesiumia ja alumiinia vapauttaen syttyvää vetykaasua.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Kuitenkin natriumhydroksidin reaktiossa tiettyjen materiaalien kanssa voi vapautua riittävästi lämpöä sytyttämään palavia materiaaleja. Natriumhydroksidin reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Erityiset pitoisuusrajat
| Merkintä: | Pitoisuus (C): |
| Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1A); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. | C > 5 % |
| Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1B); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. | 2 % < C < 5 % |
| Ihoärsytys (Skin Irrit. 2); H315: Ärsyttää ihoa. | 0,5 % < C < 2 % |
| Silmä-ärsytys (Eye Irrit. 2); H319: Ärsyttää voimakkaasti silmiä. | 0,5 % < C < 2 % |
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1823 (NATRIUMHYDROKSIDI, KIINTEÄ) 1824 (NATRIUMHYDROKSIDILIUOS) |
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 8 merikuljetus 8 |
|
| Pakkausryhmä: | II (1823) II tai III (1824) |
|
| Varoituslipuke: | 8 (syövyttävä aine) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 80 (syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| ERPG-arvot (Emergency response planning guidelines, USA) |
ERPG-1 | 0,5 mg/m3 /60 min |
| ERPG-2 | 5 mg/m3 /60 min | |
| ERPG-3 | 50 mg/m3 /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) |
2 mg/m3 /kattoarvo Kattoarvo: raja-arvoa ei tule ylittää missään altistumisen vaiheessa. |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Natriumhydroksidia käytetään happojen neutralointiin, paperin, selluloosan, tekstiilien, muovin, maalinpoistoaineiden valmistukseen, puhdistusaineisiin ja alkalipesukoneisiin sekä laboratoriokemikaalina.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Natriumhydroksidi ei huoneenlämmössä muodosta höyryjä, mutta sen pöly voi ärsyttää ylähengitysteitä. Ilmaan vapautunut natriumhydroksidipöly reagoi ilman hiilidioksidin kanssa muodostaen natriumkarbonaattia, joka on natriumhydroksidia heikompi emäs ja vähemmän ärsyttävä. On mahdollista, että ihmisen hengitysteiden kosteudessa ja suuressa hiilidioksidipitoisuudessa ärsytysvaikutukset johtuvat pääasiassa natriumkarbonaatista. Natriumhydroksidipitoisuus 2 - 10 mg/m3/15 min on aiheuttanut silmien ja nenän lievää ärsytystä. Ilman natriumhydroksidipitoisuus 25 - 35 mg/m3/11 min on aiheuttanut nenän limakalvojen kirvelyä ja yskänärsytystä hengitettäessä suun kautta. Työskentely molemmissa pitoisuuksissa oli mahdollista.
Väkevät natriumhydroksidiliuokset ja kiinteä natriumhydroksidi, joka absorboi nopeasti ihon kosteutta muodostaen ihon pinnalle liuoksen, syövyttävät voimakkaasti ihoa aiheuttaen syviä haavaumia ja toisen tai kolmannen luokan palovammoja vastaavia syövytysvammoja. Ihovaurioiden muodostuminen alkaa välittömästi, mutta ärsytyksen tunne voi viivästyä minuutteja, jopa tunteja liuoksen väkevyydestä riippuen. Yli 25-prosenttinen natriumhydroksidiliuos aiheuttaa ärsytyksen tunteen iholla 3 minuutin kuluessa. Väkevyydeltään 4-prosenttinen liuos tuhoaa 15 minuutissa ihon pintakerroksen ja aiheuttaa tunnissa ihon läpi ulottuvan vaurion. Väkevyydeltään 4-prosenttisen liuoksen ärsytysvaikutus ilmenee noin tunnin kuluessa. Natriumhydroksidin imeydyttyä syvälle ihoon syntyy tuskallista kipua ja tällöin aineen vaikutusta on vaikea enää neutraloida.
Natriumhydroksidin vesiliuokset syövyttävät voimakkaasti silmää. Aine tunkeutuu syvälle silmään ja aiheuttaa polttavaa kipua, jos silmän huuhtelua ei aloiteta välittömästi. Vakavissa tapauksissa silmään tulee pahoja syöpymävammoja ja pysyvä näönmenetys on mahdollinen.
Nieltynä natriumhydroksidi syövyttää ruuansulatuskanavan seinämiä, jolloin ilmenee polttavaa kipua, oksentelua ja ripulia. Voimakas altistuminen aiheuttaa sokin.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihon kuivumista, halkeilua ja ihotulehduksen.
3. Vaikutukset ympäristöön
Kiinteä natriumhydroksidi ja yli 75-prosenttinen natriumhydroksidi eivät helposti imeydy maaperään, ellei sadevesi liuota ja laimenna niitä. Mitä laimeampi liuos, sitä nopeammin se imeytyy maaperään. Väkevyydeltään 50-prosenttinen natriumhydroksidiliuos imeytyy maaperään ja se voi kulkeutua pohjaveteen asti. Lisäksi natriumhydroksidiliuos voi liuottaa maaperästä erilaisia haitta-aineita pohjaveteen. Pohjavedessä natriumhydroksidi kulkeutuu eteenpäin pohjaveden virtaussuunnassa.
Natriumhydroksidi on veteen hyvin liukenevaa. Natriumhydroksidin haitallisuus vesieliöille perustuu sen voimakkaaseen emäksisyyteen. Useimmille makeanveden kalalajeille pH-arvon 9 ylittyminen on haitallista. Makean veden levät häviävät jo, kun pH ylittää 8,5. Natriumhydroksidi on haitallista vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ja vesikirpulle ovat 33 - 100 mg/l (48 h).
Natriumhydroksidin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella natriumhydroksidia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8a (Syövyttävät nesteet) (natriumhydroksidi 48 %)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo
Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista.
Siirrä natriumhydroksidia sisältävät säiliöt paloalueelta tai jäähdytä säiliöitä vedellä. Yli 40-prosenttisen natriumhydroksidiliuoksen laimentaminen vedellä voi vapauttaa niin paljon lämpöä, että liuos alkaa kiehua. Suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta natriumhydroksidin roiskevaaraa.
Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Natriumhydroksidipöly tai natriumhydroksidiliuoksen roiskeet vaikuttavat ärsyttävästi ja syövyttävästi vuotokohdan välittömässä läheisyydessä.
Torjunta ja suojautuminen
Sulje natriumhydroksidiliuoksen vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on natriumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-, neste- tai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Alueen puhdistaminen
Kiinteä natriumhydroksidi kuoritaan. Pienessä vuodossa natriumhydroksidin vesiliuokset imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Käytetty imeytysaine kerätään kannelliseen, merkityyn astiaan neutralointia varten. Suuressa vuodossa padotut natriumhydroksidin vesiliuokset kerätään talteen myöhemmin käsiteltäviksi.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Natriumhydroksidipölylle altistunut henkilö tulee välittömästi siirtää raittiiseen ilmaan. Jos hengitys on pysähtynyt, tulee antaa tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Jos silmään on roiskunut natriumhydroksidin vesiliuosta, on pysyvän silmävaurion välttämiseksi vesihuuhtelu aloitettava välittömästi. Huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä 30 minuuttia pitäen silmäluomia auki. Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Huuhtelua on syytä mahdollisuuksien mukaan jatkaa keskeytyksettä matkalla hoitopaikkaan. Silmää voidaan huuhdella myös neutraalilla fysiologisella suolaliuoksella 30 minuuttia. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Käytä hätäsuihkua ja riisu likaantunut vaatetus välittömästi. Tämän jälkeen ihoa tulee huuhdella juoksevalla vedellä 30 minuuttia. Jos ärsytys jatkuu, toista huuhtelu. Ota yhteys lääkäriin välittömästi. Pesussa avustavan henkilön TULEE käyttää suojakäsineitä.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos henkilö on niellyt natriumhydroksidia tai sen vesiliuosta, huuhtele potilaan suu ja juota hänelle 1 pieni lasillinen vettä. Älä oksennuta.
Tajuttomalle tai kouristelevalle ei saa antaa mitään suun kautta. Jos potilas oksentaa luonnostaan, huuhtele suu ja juota hänelle lisää vettä. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Natriumhydroksidin ihovammoja hoidetaan palovammahoidon periaatteiden mukaisesti. Lipeän roiskuminen silmään tai lipeän nieleminen voivat aiheuttaa erittäin vakavia vammoja, jotka vaativat monipuolisia hoitotoimenpiteitä aina tehohoitoa myöten.
4.5 Jätteiden käsittely
Natriumhydroksidi voidaan neutraloida suolahapolla tai etikkahapolla. Suurissa yksiköissä (yli 20 m3/h) saattaa tulla kyseeseen alkalisten jätevesien neutralointi savukaasulla tai teknisellä hiilidioksidilla. Laimeat emäsjätteet voidaan johtaa yleiseen viemäriin, jos laimentuminen muihin jätevesiin on riittävä (vrt. pH, kuntakohtaiset sallitut pitoisuudet) ja jos viemäriin laskeminen toteutetaan kiinteistön viemäriin liittymissopimuksen ja viemärilaitoksen yleisten liittymis- ja käyttömääräysten mukaisesti tai sopien erikseen viemärilaitoksen kanssa. Yleiseen viemäriverkostoon laskettavan jäteveden pH:n tulisi olla välillä 6 - 10 (ohjearvo). Jäteveden pH:n säätö on välttämätön toimenpide viemäriputkiston materiaalin syöpyvyyden ja jätevedenpuhdistusprosessiin kohdistuvan haitallisen vaikutuksen vuoksi. Jätevesien johto viemäriverkkoon edellyttää kuntakohtaisten sallittujen pitoisuuksien noudattamista ja tarkkailuanalyysejä.
5. Käsittely ja varastointi
Kiinteän natriumhydroksidin liukeneminen veteen ja yli 40-prosenttisen natriumhydroksidiliuoksen laimentaminen vedellä voivat vapauttaa niin paljon lämpöä, että liuos alkaa kiehua aiheuttaen roiskevaaran. Natriumhydroksidi tulee lisätä veteen varovasti. Työskentelypisteen läheisyydessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Suuria määriä natriumhydroksidia ei saa päästää viemäriin neutraloimatta hapolla.
Käytä suojavaatetusta, suojakäsineitä, kokokasvonsuojaa ja pölyisissä töissä hengityksensuojainta (suodatinluokka pölynsuodatin P3). Suojakäsineisiin ja -vaatetukseen sopivia materiaaleja ovat yli 70-prosenttiselta natriumhydroksidiliuokselta suojauduttaessa neopreeni, polyvinyylikloridi (PVC), Trellchem® HPS ja Trellchem® VPS; laimeammalta liuokselta suojauduttaessa kaikki suojamateriaalit, kuten butyylikumi, luonnonkumi, neopreeni, nitriilikumi, polyetyleeni, polyvinyylikloridi, mutta ei polyvinyylialkoholi.
Varastotilassa tulee olla hyvä ilmanvaihto. Varastotilan tulee olla kuiva ja viileä. Rakennusmateriaalien, valaistuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän tulee kestää natriumhydroksidia. Varastoi aine erillään hapoista, metalleista, orgaanisista halogeeniyhdisteistä ja helposti syttyvistä materiaaleista. Varastotila tulee suunnitella niin, ettei kiinteä natriumhydroksidi voi joutua kosketuksiin veden kanssa.
Natriumhydroksidin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (natriumhydroksidi: UN 1823 tai UN 1824). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (natriumhydroksidi: varoituslipuke 8).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
American Conference of Governmental Industrial Hygienists (ACGIH). Documentation of the threshold limit values and biological exposure indicies. 6th ed.Cincinnati, Ohio: ACGIH, 1991.
American Industrial Hygiene Association (AIHA). Emergency response planning guidelines. Fairfax: AIHA, 2010.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety. Issue 98-1 (February 1998).
Encyclopaedia of occupational health and safety. 4th ed. Geneva: ILO, 1998.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland (CD-ROM version), Micromedex, Inc. Eaglewood, Colorado (edition expires 30.6.1998).
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Sodium hydroxide.
Jolanki R, Tammela E, Estlander T, Jaakkola J, Kanerva L, Lähteenmäki M-T, Riihimäki V & Örn M. Käsien suojaus. Helsinki: Työterveyslaitos, Työsuojeluhallitus, Ohjeita ja suosituksia 6, 1988.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1998.
Lääkinnällinen toiminta kemikaalionnettomuudessa, Lääkintähuollon neuvottelukunnan kemikaalionnettomuustyöryhmä II:n mietintö. Helsinki: Lääkintöhallitus, Julkaisu 149, 1989.
NIOSH. Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs).
Sodium hydroxide, Environmental and technical information for problem spills. Ottawa: Environment Canada, Environmental Protection Service, 1984.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 2020.
Treatment and disposal methods for waste chemicals. Geneva: United Nations Environment Programme, International register of potentially toxic chemicals, 1987.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Weiss G. Hazardous chemicals data book. 2nd ed. New Jersey: Noyes Data Corporation, 1986.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.