Natriumnitriitti
Tiivistelmä
Natriumnitriittiä käytetään monilla teollisuudenaloilla
Natriumnitriittiä käytetään väri- ja lääketeollisuudessa, valokuvauksessa, elintarvikkeiden lisäaineena, tekstiiliteollisuudessa ja metallien pintakäsittelyssä.
Natriumnitriitin hajoamistuotteet ovat myrkyllisiä typpioksideja
Natriumnitriitti on valkoinen tai kellertävä, hajuton, rakeinen, kiteinen tai jauhemainen kiinteä aine, joka absorboi ilmasta vettä. Natriumnitriitti on voimakas hapetin ja se voi sytyttää syttyviä materiaaleja (paperi, puu, polttoaineet, tekstiilit). Natriumnitriitti vapauttaa myrkyllistä typpidioksidia jo heikkojen happojen vaikutuksesta. Aine voi räjähtää kuumennettaessa syanidien, hydratsiinin, tiosyanaattien, ammoniumsuolojen ja ftaalihapon kanssa. Aine voi reagoida kiivaasti pelkistimien kanssa. Aine hajoaa kuumennettaessa yli 320 °C vapauttaen myrkyllisiä typen oksideja ja aine voi räjähtää iskusta tai kuumennettaessa yli 540 °C. Natriumnitriitin palamistuotteet ovat myrkyllisiä typen oksideja.
Natriumnitriitti on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja voi kulkeutua pohjaveteen
Maahan joutunut natriumnitriitti on käytännöllisesti katsoen haihtumatonta. Kosteassa maaperässä se on natrium- ja nitriitti-ioneina. Natriumnitriitti on biologisesti hajoavaa. Nitriitti osallistuu maaperän typen kiertokulkuun. Bakteerit muuntavat nitriitin aerobisissa olosuhteissa nitraateiksi. Anaerobisissa olosuhteissa denitrifikaatiobakteerit hajottavat nitriittiä, jolloin muodostuu typpikaasua ja ammoniakkia. Natriumnitriitti on erittäin vesiliukoista, joten se voi kulkeutua pohjaveteen. Natriumnitriitti on vedessä ionimuodossa. Nitriitti hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa biologisesti nitraateiksi. Natriumnitriitin on todettu olevan erittäin myrkyllistä vesieliöille. Natriumnitriitin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Natriumnitriitti aiheuttaa elimistön hapenpuutetta
Natriumnitriitti ei muodosta höyryjä normaalitilassa, mutta sen pöly ärsyttää hengitysteitä. Suurien natriumnitriitin pöly- tai sumupitoisuuksien hengittäminen tai aineen nieleminen aiheuttavat verenpaineen laskua, päänsärkyä, levottomuutta, sydämen tykytystä, näköhäiriöitä, ihon punoitusta ja hikoilua sekä hapettaessaan hemoglobiinin methemoglobiiniksi, huonontunutta kudosten hapetusta ja muun muassa ihon sinerrystä. Suurien määrien nieleminen voi aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, päänsärkyä, pahoinvointia, vatsavaivoja, lihasheikkoutta, kooman ja jopa kuoleman, kun 80 % hemoglobiinista on hapettunut methemoglobiiniksi. Natriumnitriitti ja sen vesiliuokset pieninä annoksina ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Arvioitu vaara-alue: On otettava huomioon, että vaaraa terveydelle voi aiheutua aineen pölyämisestä ja syttymisvaarasta, joka syntyy aineen joutuessa kosketuksiin orgaanisen materiaalin kanssa. Kosketus happoon vapauttaa myrkyllisiä typen oksideja.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 7632-00-0 |
| Indeksinumero | 007-010-00-4 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 231-555-9 |
| YK-numero | 1500 (NATRIUMNITRIITTI) |
| Molekyylikaava | NaNO2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Natriumnitriitti on valkoinen tai kellertävä, hajuton, rakeinen, kiteinen tai jauhemainen kiinteä aine, joka absorboi ilmasta vettä. Natriumnitriitti on voimakas hapetin. Natriumnitriitin liuetessa veteen muodostuu jonkin verran dissosioitumatonta typpihapoketta ja vesiliuos on lievästi alkalinen. Aine hapettuu ilmassa hyvin hitaasti nitraatiksi.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 69,0 |
| Tiheys | 2,17 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | 271 °C |
| Kiehumispiste | hajoaa yli 320 °C:ssa |
| Liukoisuus | liukenee hyvin veteen (820 g/l), liukenee eetteriin, metanoliin, ammoniakkiin |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
Pow = 2,0×10-4, log Pow = -3,7; ei rasvahakuinen |
1.3 Reaktiivisuus
Natriumnitriitti on voimakas hapetin ja se voi sytyttää syttyviä aineita. Natriumnitriitti vapauttaa myrkyllistä typpidioksidia jo heikkojen happojen vaikutuksesta. Aine voi räjähtää kuumennettaessa syanidien, hydratsiinin, tiosyanaattien, ammoniumsuolojen ja ftaalihapon kanssa. Aine voi reagoida kiivaasti pelkistimien kanssa.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Natriumnitriitti ei ole syttyvä, mutta aine voi sytyttää syttyviä materiaaleja (paperi, puu, polttoaineet, tekstiilit). Aine hajoaa kuumennettaessa yli 320 °C vapauttaen myrkyllisiä typen oksideja ja aine voi räjähtää iskusta tai kuumennettaessa yli 540 °C. Natriumnitriitin palamistuotteet ovat myrkyllisiä typen oksideja.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Voi edistää tulipaloa; hapettava.
Myrkyllistä nieltynä.
Erittäin myrkyllistä vesieliöille.
* Vähimmäisluokitus
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1500 (NATRIUMNITRIITTI) |
|
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 5.1 merikuljetus 5.1 |
||
| Pakkausryhmä: | III | ||
| Varoituslipuke: | 5.1 ja 6.1 | ||
| Vaaran tunnusnumero: | 56 (hapettava (paloa edistävä) aine, myrkyllinen) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
|
| TEEL-1 | 6,4 mg/m3 /60 min |
| TEEL-2 | 71 mg/m3 /60 min |
| TEEL-3 | 240 mg/m3 /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
Suomessa natriumnitriitille ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6)
1.7 Käyttö
Natriumnitriittiä käytetään väri- ja lääketeollisuudessa, valokuvauksessa, elintarvikkeiden lisäaineena, tekstiiliteollisuudessa ja metallien pintakäsittelyssä.
2. Terveysvaara
Natriumnitriitti ei muodosta höyryjä normaalitilassa, mutta sen pöly ärsyttää hengitysteitä. Suurien natriumnitriitin pöly- tai sumupitoisuuksien hengittäminen tai aineen nieleminen aiheuttavat verenpaineen laskua, päänsärkyä, levottomuutta, sydämen tykytystä, näköhäiriöitä, ihon punoitusta ja hikoilua sekä hapettaessaan hemoglobiinin methemoglobiiniksi, huonontunutta kudosten hapetusta ja muun muassa ihon sinerrystä. Suurien määrien nieleminen voi aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, päänsärkyä, pahoinvointia, vatsavaivoja, lihasheikkoutta, kooman ja jopa kuoleman, kun 80 % hemoglobiinista on hapettunut methemoglobiiniksi.
Natriumnitriitti ja sen vesiliuokset pieninä annoksina ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä.
3. Vaikutukset ympäristöön
Maahan joutunut natriumnitriitti on käytännöllisesti katsoen haihtumatonta. Kosteassa maaperässä se on natrium- ja nitriitti-ioneina. Natriumnitriitti on biologisesti hajoavaa. Nitriitti osallistuu maaperän typen kiertokulkuun. Bakteerit muuntavat nitriitin aerobisissa olosuhteissa nitraateiksi. Anaerobisissa olosuhteissa denitrifikaatiobakteerit hajottavat nitriittiä, jolloin muodostuu typpikaasua ja ammoniakkia. Natriumnitriitti on erittäin vesiliukoista, joten se voi kulkeutua pohjaveteen.
Natriumnitriitti on vedessä ionimuodossa. Nitriitti hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa biologisesti nitraateiksi. Natriumnitriitin on todettu olevan erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot ovat kalalle 0,05 - 12 mg/l (96 h) ja vesikirpulle 8,3 - 9,7 mg/l (96 h).
Natriumnitriitin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Natriumnitriitti on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden perusteella.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T 5.1 (Hapettavat aineet)
4.1 Palo ja räjähdys
Natriumnitriitti ei pala yksin, mutta aine voi sytyttää palavia materiaaleja (paperi, puu, polttoaineet, tekstiilit). Palossa vapautuu myrkyllisiä typen oksideja.
Siirrä natriumnitriittiä sisältävät astiat paloalueelta tai jäähdytä astioita vedellä. Palossa on natriumnitriitin räjähdysvaara, jos aineen lämpötila nousee yli 540 °C:n. Jos suuria määriä natriumnitriittiä on ehtinyt sulaa palossa, vesi saattaa aiheuttaa sulaneen massan roiskumisen laajalle ympäristöön.
Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Vaara-alueen arvioinnissa on otettava huomioon, että terveydelle voi aiheutua vaaraa aineen pölyämisestä ja syttymisestä. Syttymisvaara syntyy aineen joutuessa kosketuksiin orgaanisen materiaalin kanssa. Kosketus happoon vapauttaa myrkyllisiä typen oksideja.
Torjunta ja suojautuminen
Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä syttyvät materiaalit erillään natriumnitriitistä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Saastuneet vaatteet pannaan heti likoamaan. Varusteet tulee pestä huolellisesti käytön jälkeen.
Alueen puhdistaminen
Kiinteä natriumnitriitti kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Natriumnitriitin vesiliuokset imeytetään hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Imeytysaine kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Suuressa vuodossa padottu natriumnitriitin vesiliuos kerätään talteen myöhemmin käsiteltäväksi.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Natriumnitriittipölylle altistunut henkilö tulee siirtää raittiiseen ilmaan. Ota yhteys lääkäriin.
Roiskeet silmään
Jos silmään on roiskunut natriumnitriitin vesiliuosta, huuhtele silmää juoksevalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Käytä hätäsuihkua ja riisu likaantunut vaatetus heti. Huuhtele altistunutta ihoa runsaalla juoksevalla vedellä ja pese saippualla. Ota yhteys lääkäriin. Varmista, ettei vaatteisiin jää natriumnitriittiä, sillä vaatteet syttyvät helposti, jos vaatteelle joutunut natriumnitriitti kuivuu.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos henkilö on niellyt natriumnitriittiä tai sen vesiliuosta, juota potilaalle vettä. Älä okseta potilasta.Tajuttomalle tai kouristelevalle ei saa antaa mitään suun kautta. Potilas tulee toimittaa välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Jos potilas on altistunut natriumnitriitin suurille pölypitoisuuksille, vesiliuossumulle tai on niellyt natriumnitriittiä, on varauduttava methemoglobinemian hoitoon. Potilaalle, jolla on merkkejä ihon sinerryksestä, tulee antaa 100-prosenttista happea. Ainetta nielleelle tehdään vatsahuuhtelu. Anna suonensisäisesti metyleenisinen 1-prosenttista liuosta 0,1 ml/kg 10 minuutissa tai anna askorbiinihappoa 1 g samoin hitaasti suonensisäisesti.
4.5 Jätteiden käsittely
Natriumnitriittiä sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käsittele natriumnitriittiä erillään syttyvistä materiaaleista. Työskentelypisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelulaite.
Käytä suojavaatetusta ja suojakäsineitä sekä käytä mieluiten vetokaappia tai käytä pölyä muodostavissa töissä hengityksensuojainta (suodatinluokka B2-P3).
Varastoi natriumnitriitti erillään hapoista, syttyvistä aineista ja pelkistimistä. Säilytä aine tiiviisti suljettuna. Rakennusmateriaalien, valaistuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän tulee kestää natriumnitriittiä.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (natriumnitriitti: UN 1500). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (natriumnitriitti: varoituslipuke 5.1 ja 6.1).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 1998.
Chemical Hazard Response Information System from the U.S. Department of Transportation. Sodium nitrite.
Chemical safety data sheets. Volume 2: Main group metals and their compounds. Cambridge: The Royal Society of Chemistry, 1989.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety. Issue 98-3 (December 1998).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
* Hall AH & Rumack BH (eds.). HAZARDTEXT Hazard Managements, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblatt 148, 148a. Berlin: Springer-Verlag, 1997.
HSDB (Hazardous substances data bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.
International chemical safety cards (ICSC). ICSC: 1120. Sodium nitrite. WHO, ILO, IPCS; 2000.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Sodium nitrite.
* OHM/TADS: Oil and Hazardous Materials-Technical Assistance Data System. Sodium nitrite.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Weiss G. Hazardous chemicals data book. 2nd ed. New Jersey: Noyes Data Corporation, 1986.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.