Typpi
Tiivistelmä
Nestemäistä typpeä käytetään teollisuudessa mm. elintarvikkeiden jäähdytykseen ja pakastukseen, liuotinhöyryjen talteenottoon, prosessijäähdytykseen, kumipurseiden poistoon, maalinpoistoon, puolijohteiden jäähdytykseen, biologisten aineiden säilytykseen, kutistusliitoksiin ja maanjäähdytykseen. Kaasumaista typpeä käytetään mm. hapettumissuojana, elintarvikkeiden suojakaasupakkaamiseen, palojen ja räjähdysten ehkäisyyn ja rasvojen suojaamiseen eltaantumiselta.
Typpi on hajuton ja väritön kaasu
Typpi on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Nestemäinen typpi on väritöntä ja erittäin kylmää. Yhdestä litrasta nestemäistä typpeä saadaan noin 700 litraa kaasumaista typpeä. Typpeä kuljetetaan ja varastoidaan joko puristettuna tai jäähdyttämällä nesteytettynä kaasuna. Typpi on normaalisti stabiili. Nestetypen vuodot voivat aiheuttaa rakenteiden haurastumista kylmävaikutuksen takia. Typpi ei ole syttyvää. Typpisäiliö voi kuitenkin revetä tulipalon kuumentamana.
Typen ei ole todettu aiheuttavan haittoja ympäristössä
Erittäin suuri typpipitoisuus voi aiheuttaa hapenpuutetta
Typen pitoisuus ilmassa on 78 %. Korkeampina pitoisuuksina typpi syrjäyttää happea ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Puhtaan typen hengittäminen aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan välittömän tajuttomuuden ja lähes välittömän kuoleman. Nestemäisen typen kylmien höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä.
Ilmakehän painetta korkeammissa paineissa typpikaasu voi vaikuttaa narkoottisesti, aiheuttaen nk. typpinarkoosin.
Suora kosketus nestemäiseen typpeen tai altistuminen kylmille typpihöyryille voi aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Silmien paleltumavamma voi johtaa pysyvään vaurioon tai sokeutumiseen. Paljas iho voi jäädä kiinni nestemäisen typen jäähdyttämään metalliin ja repeytyä irrotettaessa.
Käsiteltäessä nestemäistä typpeä voivat kylmät työskentelyolosuhteet laskea työntekijöiden ruumiinlämpötilan vaarallisen alas (hypotermia).
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö:
TOKEVA Ohje T2b (puristettu kaasu)
TOKEVA Ohje T2f (jäähdytetty neste)
Arvioitu vaara-alue: Pienessä nestetypen vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa nestetypen vuodossa eristä 50 metriä kaikkiin suuntiin tai alue, jossa ilman happipitoisuus on alempi kuin 18 %.
Kaasumaisen typen vuotaessa eristä ulkona tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko huone.
Sisällysluettelo
| CAS-numero | 7727-37-9 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 231-783-9 |
| YK-numero | 1066 (TYPPI, PURISTETTU) |
| 1977 (TYPPI, JÄÄHDYTETTY NESTE) | |
| Molekyylikaava | N2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Typpi on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Nestemäinen typpi on hajutonta, väritöntä ja erittäin kylmää. Yhdestä litrasta nestemäistä typpeä saadaan noin 700 litraa kaasumaista typpeä. Typpeä kuljetetaan ja varastoidaan joko puristettuna tai jäähdyttämällä nesteytettynä kaasuna.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 28 g/mol |
| Nesteen tiheys | 0,8 (vesi = 1) |
| Sulamispiste | -210 °C |
| Kiehumispiste | -196 °C |
| Kaasun tiheys | 0,97 (ilma = 1) |
| Liukoisuus | veteen liukenematon (0,020 g/l) |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = 0,92; ei rasvahakuinen |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 1,16 mg/m3 1 mg/m3 = 0,86 ppm |
1.3 Reaktiivisuus
Typpi on inertti kaasu. Nestetypen vuodot voivat aiheuttaa rakenteiden haurastumista kylmävaikutuksen takia.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
Typpi ei ole syttyvää. Typpisäiliö voi kuitenkin revetä tulipalon kuumentamana.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
| YK-numero: | 1066 (TYPPI, PURISTETTU) |
|
| 1977 (TYPPI, JÄÄHDYTETTY NESTE) | ||
| Kuljetusluokka: | maakuljetus 2 | |
| merikuljetus 2.2 | ||
| Varoituslipuke: | 2.2 (ei palava, ei myrkyllinen kaasu) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 20 (tukahduttava kaasu tai kaasu, jolla ei ole lisävaaraa) (1066) | |
| 22 (jäähdytetty nesteytetty kaasu, tukahduttava) (1977) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
||
| TEEL-1 | 796 000 ppm /60 min | |
| TEEL-2 | 832 000 ppm /60 min | |
| TEEL-3 | 869 000 ppm /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
Suomessa typelle ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Nestemäistä typpeä käytetään teollisuudessa mm. elintarvikkeiden jäähdytykseen ja pakastukseen, liuotinhöyryjen talteenottoon ja prosessijäähdytykseen. Nestemäistä typpeä käytetään myös kumipurseiden poistoon, maalinpoistoon, puolijohteiden jäähdytykseen, biologisten aineiden säilytykseen, kutistusliitoksiin ja maanjäädytykseen. Koska typpikaasu on kemiallisesti inerttiä, sitä käytetään mm. hapettumissuojana, elintarvikkeiden suojakaasupakkaamisessa, palojen ja räjähdysten ehkäisyssä ja rasvojen suojaamisessa eltaantumiselta.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Typen pitoisuus ilmassa on 78 %. Korkeampina pitoisuuksina typpi syrjäyttää happea ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Puhtaan typen hengittäminen aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan välittömän tajuttomuuden ja lähes välittömän kuoleman. Nestemäisen typen kylmien höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä.
Ilmakehän painetta korkeammissa paineissa typpikaasu voi vaikuttaa narkoottisesti, aiheuttaen nk. typpinarkoosin.
Suora kosketus nestemäiseen typpeen tai altistuminen kylmille typpihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Silmien paleltumavamma voi johtaa pysyvään vaurioon tai sokeutumiseen. Paljas iho voi jäädä kiinni nestemäisen typen jäähdyttämään metalliin ja repeytyä irrotettaessa.
Käsiteltäessä nestemäistä typpeä voivat kylmät työskentelyolosuhteet laskea työntekijöiden ruumiinlämpötilan vaarallisen alas (hypotermia).
3. Vaikutukset ympäristöön
Ympäristöön joutuessaan typpi päätyy takaisin ilmaan. Nesteytetty typpi voi alhaisen lämpötilansa vuoksi vahingoittaa kasvillisuutta.
Voimassa olevien kriteerien perusteella typpeä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö:
TOKEVA Ohje T2b (Typpi ja muut palamattomat kaasut) (puristettu kaasu)
TOKEVA Ohje T2f (Muut jäähdyttämällä nesteytetyt palamattomat kaasut) (jäähdyttämällä nesteytetty kaasu)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Tulipalon sammutukseen käytetään kyseessä olevan palavan materiaalin sammutukseen sopivia sammutusaineita.
Kaasumainen typpi
Jos liekki koskettaa pulloa, se voi revetä kohonneen paineen ja kuumentuneen teräksen heikkenemisen johdosta. Pullon kappaleet voivat lentää noin 100 metrin etäisyydelle. Eristä alue. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä voi käsitellä paljain käsin. Jos pulloja ei voi siirtää, jäähdytä niitä vedellä. Sammuta palava materiaali.
Nestemäinen typpi
Jos liekki koskettaa säiliötä, sen eristyskyky huononee. Säiliön paineen noustessa sen varoventtiili aukeaa jonkin ajan kuluttua. Pitkäaikainen kuumennus johtaa säiliön repeämiseen. Repeävän säiliön vaara-alue on 200 metriä joka suuntaan. Eristä alue. Siirrä muut kuumenemisvaarassa olevat säiliöt etäämmälle. Sammuta palava materiaali. Jäähdytä säiliötä valelemalla sen kuumenevaa osaa tuetuilla suihkuilla. Huomaa, että varoventtiilin puhaltama höyry on kylmää ja valeluvesi voi jäätyä ja tukkia varoventtiilin. Jos palo on kestänyt tai näyttää kestävän pitkään, vetäydy ja eristä ympäristö vähintään 200 metrin säteellä.
4.2 Vuoto ja valuma
Kaasumainen typpi
Eristä vuodon ympäristö. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Tuuleta tilat, jonne typpeä on kertynyt.
Nestemäinen typpi
Eristä vuodon ympäristö. Tuuleta tilat, jonne typpeä on kertynyt. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Patoa lammikko hiekalla, maalla tai imeytysaineella. Tarvittaessa laimenna höyrypilveä puhaltamalla siihen ilmaa savutuulettimella. Anna nestelammikon haihtua itsestään tai nopeuta sen haihtumista kastelemalla varovasti sumusuihkulla. Estä typpihöyryn kerääntyminen kellareihin, viemäreihin tai muihin tiloihin. Tarkista kylmään nesteeseen tai höyryyn kosketuksissa olleen materiaalin kunto.
Käytä hapenpuutteelta ja nesteroiskeilta suojautuaksesi paineilmahengityslaitetta, roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, lämpöä eristäviä suojakäsineitä ja saappaita. Huomaa, että vain paineilmahengityslaite suojaa hapenpuutteelta.
Vaara-alueen arviointi
Seuraavat etäisyydet on laskettu nestetypen vuodolle.
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin tai alue, jossa ilman happipitoisuus on alempi kuin 18 %. |
Kaasumaisen typen vuoto: Eristä ulkona tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko huone.
Tulipalo: Kun kaasupullon repeäminen uhkaa, tyhjennä sivullisista ja eristä ympäristö vähintään 100 m:n säteellä. Repeävän nestetyppisäiliön vaara-alue on 200 m joka suuntaan.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä typelle (hapenpuutteelle) altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna happea niin pian kuin mahdollista. Jos sydän on pysähtynyt, anna painantaelvytystä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus nestemäisen typen kanssa
Huuhtele välittömästi haalealla juoksevalla vedellä. Riisu varovasti vaurioitunutta ihoa ympäröivä vaatetus ja peitä vaurioitunut kohta löyhällä steriilillä siteellä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Nestemäisen typen roiskeet silmään
Peitä silmät steriilillä sidoksella. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireenmukaista.
4.5 Jätteiden käsittely
Älä tyhjennä paikkaan, jossa kaasun kertyminen suljettuun tilaan voi aiheuttaa vaaran.
5. Käsittely ja varastointi
Estä kaasun pääsy työpaikan ilmaan. Huolehdi tehokkaasta tuuletuksesta. Tarkkaile työskentelytilan happipitoisuutta. Älä käsittele yhdessä yhteensopimattoman litiumin kanssa. Nestemäistä typpeä käsitellessä valitse kylmyyttä kestäviä materiaaleja. Estä takaisinvirtaus käyttökohteesta pulloon. Estä veden imeytyminen pulloon.
Varastoi viileässä (alle 50 ° C), kuivassa, hyvin tuuletetussa paloturvallisessa paikassa kaukana lämpö- ja syttymislähteistä. Varastoi erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten magnesiumista (nestemäinen typpi). Estä sivullisten pääsy varastoalueelle.
Säilytä kaasupullo pystyasennossa, kiinnitettynä kaatumisen estämiseksi ja venttiilisuoja paikallaan. Tarkkaile mahdollisia vuotoja. Merkitse tyhjät kaasupullot ja varastoi ne erillään täysinäisistä.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (typpi: UN 1066 tai UN 1977). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (typpi: varoituslipuke 2.2).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2002.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
* HAZARDTEXT® Hazard Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2002.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2002.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2002.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 1198. Nitrogen (compressed gas). WHO/IPCS/ILO; 1999.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 1199. Nitrogen (liquified). WHO/IPCS/ILO; 1999.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
Oy AGA Ab. Käyttöturvallisuustiedote: Typpi (nestemäinen). 2001.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
TOKEVA-ohjeet. (Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille). 2. painos. Kuopio: Pelastusopisto; 1996.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.