Ksantaatit
Tiivistelmä
Ksantaatteja käytetään kaivosteollisuudessa
Ksantaatteja käytetään kokoojakemikaalina sulfidimalmien vaahdotuksessa.
Ksantaatit muodostavat erittäin helposti syttyvää rikkihiiltä
Ksantaatit hajoavat kuumennettaessa sekä kosketuksessa veden ja kosteuden kanssa muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä. Höyryt voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyminen on mahdollista usean metrin päässä päästökohdasta. Ksantaattien ja rikkihiilen palaessa muodostuu myrkyllisiä kaasuja (mm. rikkidioksidi).
Ksantaatit ovat myrkyllisiä vesieliöille
Maahan joutunut ksantaattiyhdiste on käytännöllisesti katsoen haihtumatonta. Ksantaatit voivat hajota maaperässä kosteuden vaikutuksesta muodostaen rikkihiiltä. Ksantaatit ja niiden hajoamistuotteet ovat vesiliukoisia ja voivat kulkeutua pohjaveteen. Ksantaatit ovat myrkyllisiä vesieliöille. Niiden ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Hajoamistuote rikkihiili vaikuttaa hermostoon
Ksantaattien hajoamisessa muodostuvien rikkihiilihöyryjen hengittäminen voi aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Hyvin voimakas altistuminen rikkihiilihöyryille voi aiheuttaa puutumisen ja pistelyn tunnetta raajoissa, huimausta, hengitysvaikeuksia ja tajuttomuuden, joka voi johtaa jopa kuolemaan hengityksen lamaantuessa. Pitkäaikainen altistuminen rikkihiilihöyryille voi vahingoittaa keskus- ja ääreishermostoa sekä verisuonistoa.
Ksantaattiliuoksen roiske iholle tai silmään voi aiheuttaa ärsytystä tai syöpymävamman. Aineen nieleminen voi aiheuttaa vatsakipua ja pahoinvointia, keskushermosto-oireita sekä maksa- ja munuaisvaurioita.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Pelastustoimi: TOKEVA Ohje T4.2 (Helposti itsestään syttyvät aineet)
Arvioitu vaara-alue: Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Vaara-alueen arvioinnissa on huomioitava, että ksantaatit hajoavat kosketuksissa veden kanssa muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä.
Sisällysluettelo
| CAS-numero | 2720-73-2 kaliumamyyliksantaatti (PAX) 928-70-1 kaliumisopentyyliksantaatti (PIAX) 140-89-6 kaliumetyyliksantaatti (PEX) 140-90-9 natriumetyyliksantaatti (SEX) 140-93-2 natriumisopropyyliksantaatti (SIPX) 25306-75-6 natriumisobutyyliksantaatti (SIBX) |
| EY-numero (EINECS-numero) | 220-329-5 kaliumamyyliksantaatti 213-180-2 kaliumisopentyyliksantaatti 205-439-3 kaliumetyyliksantaatti 205-440-9 natriumetyyliksantaatti 205-443-5 natriumisopropyyliksantaatti 246-805-2 natriumisobutyyliksantaatti |
| YK-numero | 3342 (KSANTAATIT) |
| Molekyylikaava | C6H11KOS2 (PAX, PIAX), C3H5KOS2 (PEX), C3H5NaOS2 (SEX), C4H7NaOS2 (SIPX), C5H9NaOS2 (SIBX) |
Synonyymit
PIAX: potassium isoamylxanthate, potassium isopentyl dithiocarbonate
PEX: Potassium ethyl xanthate, potassium O-ethyl dithiocarbonate
SEX: ethyl sodium xanthate, sodium O-ethyl dithiocarbonate
SIPX: sodium isopropyl xanthate, sodium O-isopropyl dithiocarbonate, proxan-sodium
SIBX: sodium O-isobutyl dithiocarbonate
PIAX: kaliumisoamyyliksantaatti, kaliumisopentyyliditiokarbonaatti
PEX: kalium-O-etyyliditiokarbonaatti
SEX: natrium-O-etyyliditiokarbonaatti
SIPX: natrium-O-isopropyyliditiokarbonaatti, proxaani-natrium
SIBX: natrium-O-isobutyyliditiokarbonaatti
PIAX: kaliumisoamylxantat, kaliumisopentylditiokarbonat
PEX: kalium-O-etylditiokarbonat
SEX: natrium-O-etylditiokarbonat
SIPX: natrium-O-isopropylditiokarbonat, proxan-natrium
SIBX: natrium-O-isobutylditiokarbonat
PIAX: Kaliumisoamylxanthat, Kaliumisopentyldithiocarbonat
PEX: Kaliumethylxanthogenat, Kalium-O-ethyldithiocarbonat
SEX: Natriumethylxanthat, Natrium-O-ethyldithiocarbonat
SIPX: Natriumisopropylxanthat, Natrium-O-isopropyldithiocarbonat, Proxan-Natrium
SIBX: Natrium-O-isobutyldithiocarbonat
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Ksantaatti on orgaanisille rikkiyhdisteille käytettävä yleisnimitys. Ksantaatit hajoavat kosteuden vaikutuksesta muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä (hiilidisulfidi). Ksantaateilla on tunnusomainen epämiellyttävä rikkiyhdisteiden haju.
Kaliumamyyliksantaatti on harmaata, kellertävää tai vihertävää, jauhemaista tai pellettimuodossa olevaa kiinteää ainetta.
Kaliumisopentyyliksantaatti on vihertävää ja kellertävää tai oranssia, jauhemaista tai pellettimuodossa olevaa kiinteää ainetta.
Kaliumetyyliksantaatti, natriumetyyliksantaatti, natriumisopropyyliksantaatti ja natriumisobutyyliksantaatti ovat vaalean keltaista tai kellertävää jauhemaista tai pellettimuodossa olevaa kiinteää ainetta.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Kaliumamyyli-ksantaatti (PAX) | Kaliumisopentyyli-ksantaatti (PIAX) | Kaliumetyyli-ksantaatti (PEX) | Natriumetyyli-ksantaatti (SEX) | Natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) | Natriumisobutyyli-ksantaattti (SIBX) | |
| CAS-numero | 2720-73-2 | 928-70-1 | 140-89-6 | 140-90-9 | 140-93-2 | 25306-75-6 |
| Molekyylikaava | C6H11KOS2 | C6H11KOS2 | C3H5KOS2 | C3H5NaOS2 | C4H7NaOS2 | C5H9NaOS2 |
| Molekyylimassa | 202,38 | 202,38 | 160,30 | 144,18 | 158,22 | 172,24 |
| Sulamispiste | hajoaa 235 °C:ssa | hajoaa 250–265 °C:ssa | hajoaa 210 °C:ssa | 70 °C | hajoaa 150 °C:ssa | |
| Tiheys | 0,7 (vesi=1) | 0,8 (vesi=1) | 1,263 (vesi=1) | |||
| Liukoisuus | liukenee hyvin veteen (>300 g/l), alkoholeihin ja asetonitriiliin | liukenee hyvin veteen (350 g/l) | liukenee hyvin veteen (505 g/l) | liukenee hyvin veteen (505 g/l) | liukenee hyvin | liukenee hyvin |
| pH | 10-11 (10 % liuos) | 12 (25 % liuos) | 10–11 | 10–11 | ||
| Jakautumiskerroin (n-oktanoli/vesi); P tai Kow | log Pow = -0,76; ei rasvahakuinen | log Pow = -0,76; ei rasvahakuinen | log Pow = -0,23; ei rasvahakuinen | log Pow = -2,24; ei rasvahakuinen | log Pow = 0,42; ei rasvahakuinen | log Pow = 1,65; ei rasvahakuinen |
1.3 Reaktiivisuus
Ksantaatit hajoavat kuumennettaessa ja kosketuksessa veden, kosteuden, happojen tai alkoholien kanssa muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä. Hajoamista tapahtuu jo ilmankosteuden vaikutuksesta. Reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Ksantaattiliuokset syövyttävät mm. kuparia, sinkkiä ja alumiinia.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste (rikkihiili): | -30 °C |
| Syttymisrajat (rikkihiili): | 1 - 50 % |
| Itsesyttymislämpötila (rikkihiili): | 95 °C |
Ksantaatit ovat syttyviä, erityisesti hienojakoisena jauheena.
Ksantaatit muodostavat kuumennettaessa ja kosketuksessa veden kanssa erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä. Rikkihiiltä muodostuu hitaasti jo ilmankosteuden vaikutuksesta, esimerkiksi kertaalleen avatuissa säilytysastioissa. Rikkihiili syttyy erittäin herkästi staattisen sähkön, lämmön ja kipinöiden vaikutuksesta. Ilmaa raskaammat höyryt voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyminen on mahdollista usean metrin päässä päästökohdasta. Ksantaattien ja rikkihiilen palaessa muodostuu myrkyllisiä kaasuja, kuten rikkidioksidia.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Kaliumamyyliksantaatti
Vaaralausekkeet
Syttyvä kiinteä aine.
Haitallista nieltynä.
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
Vaurioittaa vakavasti silmiä.
Epäillään vaurioittavan sikiötä.
Saattaa vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 3342 (KSANTAATIT) |
|
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 4.2 merikuljetus 4.2 | |
| Pakkausryhmä: | II / III | |
| Varoituslipuke: | 4.2 | |
| Vaaran tunnusnumero: | 40 (helposti syttyvä kiinteä aine tai itsereaktiivinen aine taikka itsestään kuumeneva aine) |
Lisääntymiselle vaarallinen aine
Rikkihiili on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 2 kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi (Repr. 2). Kategorian 2 aineiden epäillään voivan vähentää hedelmällisyyttä ja/tai aiheuttavan kehityshäiriöitä ihmisellä.
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| AEGL-arvot (Acute exposure guideline levels, USA) | AEGL-1 | rikkihiili: 17 ppm (54 mg/m3) /10 min 17 ppm (54 mg/m3) /30 min |
| AEGL-2 | rikkihiili: 200 ppm (630 mg/m3) /10 min 200 ppm (630 mg/m3) /30 min | |
| AEGL-3 | rikkihiili: 600 ppm (1900 mg/m3) /10 min 600 ppm (1900 mg/m3) /30 min |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP-arvot (2025) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) | rikkihiili: 5 ppm (15 mg/m3) /8 h huomautukset: iho (imeytyy ihon kautta); melu (voimistaa melun haitallisia kuulovaikutuksia) |
| Biologisten näytteiden viiteraja-arvot (STM 2025) | rikkihiili: virtsan 2-tiotiatsolidiini-4-karboksyylihappo (U-TTCA): 1,5 mg/g kreatiniinia (1 mmol/mol kreatiinia) |
| Ulkoilma (WHO 2000) | WHO:n suositusten mukaan ulkoilman rikkihiilipitoisuuden tulisi olla alle 0,1 mg/m3 vuorokauden keskipitoisuutena |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Ksantaatteja käytetään kaivosteollisuudessa metallimalmien rikastuksessa sekä orgaanisten synteesien välituotteina, kumin vulkanoinnissa, sellofaanin ja muiden selluloosapohjaisten polymeerien valmistuksessa.
Ksantaattien rakenteessa on sekä polaarinen että ei-polaarinen pää. Polaarisella yhdisteellä on sähkövaraus, jolloin malmien vaahdotuksessa metalliyhdisteet tarttuvat ksantaatin polaariseen päähän. Ksantaatin ei-polaarinen (vettä hylkivä) pää suuntautuu vettä kohti, jolloin ksantaatti metalleineen nousee ilmakuplien mukana veden pinnalle ja tämä metallit sisältävä vaahto voidaan kerätä talteen.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Ksantaattien pöly ärsyttää silmiä ja ylähengitysteitä. Aineen hajoamisessa muodostuvat rikkihiilihöyryt vaikuttavat hermostoon. Voimakas altistuminen rikkihiilelle (pitoisuus > 300 ppm) voi aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja huonovointisuutta. Hyvin voimakas altistuminen (pitoisuus > 2000 ppm) voi aiheuttaa puutumisen ja pistelyn tunnetta raajoissa, hengitysvaikeuksia ja jopa kuolemaan johtavan tajuttomuuden.
Ksantaattiliuokset ovat voimakkaasti emäksisiä. Liuoksen roiske ärsyttää voimakkaasti silmiä ja voi aiheuttaa silmässä vakavan syöpymävamman. Roiskeet iholle voivat aiheuttaa ärsytys- tai syöpymävamman. Aineen hajoamistuotteet voivat imeytyä ihon läpi elimistöön.
Ksantaattiliuoksen nieleminen voi vaurioittaa ruuansulatuskanavaa. Eläinkokeissa suurten annosten nieleminen on aiheuttanut keskushermosto-oireita sekä maksa- ja munuaisvaurioita.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Pitkäaikainen altistuminen ksantaateista muodostuville rikkihiilihöyryille voi vahingoittaa keskus- ja ääreishermostoa aiheuttaen mm. väsyneisyyttä, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta ja vatsavaivoja sekä tunnottomuutta, pistelyä ja heikkouden tunnetta alaraajoissa. Myös vaikutukset värinäköön ja silmän verkkokalvon verisuonistoon ovat mahdollisia. Altistuminen voi lisätä sydäninfarktin riskiä. Samanaikainen altistuminen melulle ja rikkihiilelle voimistaa melun haitallisia kuulovaikutuksia. Eläinkokeiden perusteella rikkihiilen epäillään olevan haitallista hedelmällisyydelle ja sikiön kehitykselle.
3. Vaikutukset ympäristöön
Maahan joutunut ksantaatti on lähes haihtumatonta. Aine voi hajota maaperässä kosteuden vaikutuksesta muodostaen alkoholeja ja rikkihiiltä. Rikkihiili haihtuu pintamaasta nopeasti ilmaan. Ksantaattien hajoamistuotteet ovat vesiliukoisia ja voivat kulkeutua pohjaveteen.
Ksantaatit liukenevat hyvin veteen. Ne hajoavat vedessä hydrolyyttisesti muodostaen alkoholeja, rikkihiiltä ja karbonaattiyhdisteitä. Hydrolyyttisen hajoamisen nopeus riippuu veden pH-arvosta: pH:ssa 7 puoliintumisaika on noin 10 vuorokautta ja pH:ssa 8 yli 20 vuorokautta. Happamissa olosuhteissa hajoaminen on hyvin nopeaa. Hydrolyysituotteet ovat biologisesti nopeasti hajoavia aerobisissa olosuhteissa. Rikkihiili myös haihtuu pintavedestä nopeasti ilmaan.
Ilmaan joutunut rikkihiili hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kuudessa vuorokaudessa. Vesiliukoisena rikkihiili voi huuhtoutua sateen mukana maahan.
Ksantaatit ja rikkihiili ovat myrkyllisiä vesieliöille. Esimerkiksi kaliumamyyliksantaatin akuutit LC50-arvot kalalle ovat 18–80 mg/l (96 h) ja akuutti EC50-arvo vesikirpulle noin 3 mg/l (24 h).
Ksantaattien ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Pelastustoimi: TOKEVA Ohje T4.2 (Helposti itsestään syttyvät aineet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Jos mahdollista, siirrä ksantaattia sisältävät säiliöt pois paloalueelta tai jäähdytä astioita vedellä. Älä päästä vettä säiliöiden sisään. Palon kuumentamasta tai veden kanssa kosketuksiin joutuneesta ksantaatista vapautuu erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä. Pidempiaikainen kosketus tulen tai lämmön kanssa voi aiheuttaa säiliöiden repeämisen.
Käytä ksantaattipalon sammuttamiseen kuivaa hiekkaa, sammutusjauhetta tai runsasta määrää vettä. Aine voi syttyä uudelleen sammuttamisen jälkeen. Ksantaatin ja rikkihiilen palaessa muodostuu myrkyllistä rikkidioksidia.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja turvapaineista paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Vaara-alueen arvioinnissa on huomioitava, että ksantaatti hajoaa kosketuksessa veden kanssa muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä.
Torjunta ja suojautuminen
Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Tuuleta sisätilat.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua, suojakäsineitä ja paineilmahengityslaitetta. Jos on vaara joutua kosketuksiin ksantaattiliuoksen kanssa, käytä roiskeilta suojaavaa tyypin 4 kemikaalisuojapukua (ks. kohta 5). Varusteet tulee pestä huolellisesti käytön jälkeen.
Rikkihiilen myrkyllisyyden ja mahdollisen palo- ja räjähdysvaaran vuoksi on valuman ja sammutusvesien pääsy viemäriverkostoon estettävä.
Alueen puhdistaminen
Kiinteä ksantaatti kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Vältä pölyn muodostumista. Ksantaatin vesiliuokset imeytetään hiekkaan tai muuhun palamattomaan imeytysaineeseen. Imeytysaine kerätään kannelliseen merkittyyn astiaan. Suuressa vuodossa padottu liuos pumpataan säiliöihin ja loppu imeytetään imeytysmateriaaliin. Käytä kipinöimättömiä työkaluja ja huolehdi laitteistojen ja säiliöiden maadoituksesta.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä rikkihiilihöyryille tai ksantaattipölylle altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hänellä on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna mahdollisuuksien mukaan happea. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää välittömästi haalealla juoksevalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan. Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten. Jatka huuhtelua matkalla hoitopaikkaan.
Ihokosketus
Huuhtele altistunut alue välittömästi runsaalla vedellä ja riisu likaantunut vaatetus. Jos iho on vaurioitunut, toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten. Muussa tapauksessa pese iho huolellisesti vedellä ja pese saippualla. Ota yhteys lääkäriin, jos iho-oireita ilmaantuu.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Älä anna mitään suun kautta, jos ainetta niellyt henkilö on tajuton tai kouristeleva. Jos henkilö on tajuissaan, auta häntä huuhtomaan suunsa. Älä oksennuta. Toimita potilas välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 0800 147 111.
4.4 Lääketieteellinen hoito
Hoito on oireenmukaista. Jos potilas on saanut pölyä tai roiskeita silmään, on varauduttava silmän syöpymisvammojen hoitoon. Ihovammoja hoidetaan palovammahoidon periaatteiden mukaisesti.
Vakavan akuutin rikkihiilimyrkytyksen jälkeen toipuminen on usein hidasta ja epätäydellistä. Potilasta tulee seurata mahdollisten hermostollisten jälkiseurauksien varalta.
4.5 Altistumisen arviointi biologisista näytteistä
Biologisen näytteen ottamista suositellaan epäiltäessä merkittävää altistumista.
Ksantaateista muodostuvalle rikkihiilelle altistumista voidaan tutkia mittaamalla virtsan 2-tiotiatsolidiini-4-karboksyylihapon pitoisuutta (U-TTCA). Virtsanäyte otetaan noin 8 tunnin kuluessa altistumisesta (20 ml virtsaa). Altistumattomien viiteraja rikkihiilelle on 0,4 mg/g kreatiniinia TTCA:a virtsassa. Lisätietoja Työterveyslaitokselta (p. 030 4741 arkisin kello 8.30–15.00).
Altistumisen arviointiin biologisista näytteistä liittyviä ohjeita on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 4.5).
4.6 Jätteiden käsittely
Ksantaattia sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä mieluiten suljettuja laitteistoja ja huolehti hyvästä ilmanvaihdosta. Estä kiinteän ksantaatin pölyäminen työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja tai kasvojensuojainta, suojavaatetusta ja tarvittaessa hengityksensuojainta (kokonaamari B2/P2-suodattimella tai eristävä hengityksensuojain (paineilmahengityslaite)). Hyviä materiaaleja henkilönsuojaimiin ovat mm. fluorikumi (Viton ®), fluorikumi-butyylikumi, Barrier® (PE/PA/PE) ja Tychem® F.
Käsittele ksantaatteja erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Tupakointi on kielletty. Staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti on torjuttava maadoituksin. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Työpisteen läheisyydessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.
Varastoi ksantaatit viileässä, kuivassa, hyvin ilmastoidussa tilassa erillään syttymis- ja lämmönlähteistä, hapettavista aineista ja hapoista. Kerran avattuja astioita ei tule säilyttää pidempiä aikoja, koska aine hajoaa hitaasti ilmankosteuden vaikutuksesta muodostaen erittäin helposti syttyviä rikkihiilihöyryjä.
Ksantaattien käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) sekä asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) (ATEX-säädökset).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaaminen sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (ksantaatit: UN 3342). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (ksantaatit: varoituslipuke 4.2).
7. Kirjallisuus
Bretherick's Handbook of Reactive Chemical Hazards. Sixth Edition. Volume 2. Edited by P G Urben. Butterworth-Heinemann Ltd., 1999.
CAMEO Chemicals. National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), 2015.
Classification & Labelling Inventory. European Chemicals Agency (ECHA), 2026.
Donoghue A.M. Carbon disulphide absorption during xanthate reagent mixing in a gold mine concentrator. Occup Med 48(7), 1998.
Emergency Response Guidebook 2012. U.S. Department of Transportation, 2012.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
FloMin Xanthates. Safe design, operating, and maintenance manual. SNF FLOMINTM, 2013.
Forsberg K., Van den Borre A., Henry III N. and Zeigler J., Quick Selection Guide to Chemical Protective Clothing. Sixth Edition. Wiley, 2014.
GESTIS Substance database. Institut für Arbeitsschutz der Deutschen Gesetzlichen Unfallversicherung (IFA), Deutschland, 2026.
Hazardous Substances Data Bank (HSDB). National Library of Medicine, 2015.
Kemikaalituoterekisteri. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), 2026.
Protective Action Criteria (PAC) with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 27 for Chemicals of Concern (02/2012). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA).
Registered substances. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), 2026.
Rikastuskemikaalipäästöt. Opasnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013.
Sodium ethyl xanthate. Priority existing chemical no. 5. Full public report. Commonwealth of Australia, 1995.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2025.
Xanthates. Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Roy K.-M. Wiley-VCH, 2000.
Tämä turvallisuusohje on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön tuella ja päivitetty Palosuojelurahaston tuella.