Raakaöljy
Tiivistelmä
Raakaöljystä valmistetaan poltto- ja voiteluaineita
Raakaöljyn sisältämistä hiilivedyistä jalostetaan pääasiassa polttoaineita, kuten bensiini, diesel, kerosiini, lämmitys- ja muut polttoöljyt sekä nestekaasu. Raakaöljyn sisältämästä bitumista voidaan valmistaa muun muassa asfalttia. Raakaöljystä valmistetaan myös voiteluaineita, kuten kevyitä koneöljyjä, moottoriöljyjä ja rasvoja. Lisäksi raakaöljyn alkeeneista (olefiinit) voidaan valmistaa muoveja tai muita yhdisteitä.
Raakaöljy on erittäin helposti tai helposti syttyvää
Raakaöljy on monimutkainen seos hiilivetyjä, joka koostuu pääasiassa alifaattisista, alisyklisistä ja aromaattisista hiilivedyistä. Se voi myös sisältää typpi-, happi- ja rikkiyhdisteitä. Raakaöljyn fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat eri raakaöljylaatujen välillä. Raakaöljyn ulkonäkö vaihtelee suuresti riippuen sen koostumuksesta. Väriltään se on yleensä mustaa tai tummanruskeaa, mutta se voi olla myös kellertävää, punertavaa tai jopa vihertävää.
Raakaöljy on erittäin helposti tai helposti syttyvä neste. Aine syttyy lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Raakaöljystä haihtuva höyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa. Raakaöljy voi reagoida hapettimien kanssa aiheuttaen palovaaraa. Raakaöljyn palaessa muodostuu myrkyllisiä palamistuotteita, kuten hiilimonoksidia, rikkivetyä sekä typen ja rikin oksideja.
Raakaöljyn ainesosat ovat myrkyllisiä vesieliöille ja niiden hajoaminen ympäristössä on hidasta
Maahan joutuneesta raakaöljystä osa sen ainesosista haihtuu ilmaan. Toisaalta raakaöljyn pidempiketjuiset hiilikomponentit sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen. Maaperässä öljy hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa, mutta ainesosien sitoutuminen hidastaa hajoamista. Osa raakaöljyn ainesosista voi kulkeutua pohjaveteen.
Raakaöljy liukenee niukasti veteen (<10–40 mg/l) ja osa sen ainesosista haihtuu pintavedestä ilmaan. Raakaöljy muodostaa veden kanssa vesiöljyemulsiota. Raakaöljy hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa, mutta se ei kuitenkaan ole nopeasti biologisesti hajoavaa. Lisäksi ainesosien sitoutuminen veden orgaaniseen ainekseen ja sedimenttiin hidastaa hajoamista. Raakaöljyn ainesosat ovat myrkyllisiä tai haitallisia vesieliöille. Osa raakaöljyn aineosista on vesieliöihin kertyviä.
Raakaöljy voi aiheuttaa pahoinvointia ja ärsytysoireita
Raakaöljyn höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä sekä keskushermostoa lamaavia vaikutuksia. Raakaöljyn roiskeet silmään ja iholle voivat aiheuttaa ärsytysoireita, kuten kipua ja punoitusta. Nieltynä raakaöljy saattaa aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua, ripulia, pyörrytystä ja väsymystä. Myös keskushermostoa lamaavat vaikutukset voivat olla mahdollisia. Nielemisen ja oksentamisen yhteydessä vaarana on, että nestemäistä raakaöljyä joutuu keuhkoihin (aspiraatio), mikä voi aiheuttaa vakavan kemiallisen keuhkotulehduksen.
Toistuva tai pitkäaikainen ihokosketus raakaöljyn kanssa kuivattaa ihoa ja saattaa aiheuttaa ärsytysihottumaa. Raakaöljy on EU:ssa luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (Carc. 1B). Raakaöljy sisältää syöpävaarallisia yhdisteitä, kuten bentseeniä ja PAH-yhdisteitä.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Pelastustoimi: TOKEVA Ohje T3b.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 8002-05-9 |
| Indeksinumero | 649-049-00-5 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 232-298-5 |
| YK-numero | 1267 RAAKAÖLJY 3494 RAAKAÖLJY (korkea rikkipitoisuus, palava, myrkyllinen) |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Raakaöljyn fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat eri raakaöljylaatujen välillä. Raakaöljy on monimutkainen seos hiilivetyjä, joka koostuu pääasiassa alifaattisista, alisyklisistä ja aromaattisista hiilivedyistä. Raakaöljyn sisältämien yhdisteiden hiilivetyjen määrä voi vaihdella suuresti välillä C4-C60. Se voi myös sisältää typpi-, happi- ja rikkiyhdisteitä.
Raakaöljyn ulkonäkö vaihtelee suuresti riippuen sen koostumuksesta. Väriltään se on yleensä mustaa tai tummanruskeaa, mutta se voi olla myös kellertävää, punertavaa tai vihertävää.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Tiheys | 0,7-1,1 |
| Kiehumisalue | 20 - >700°C |
| Höyrynpaine | 6-45 kPa (45-338 mmHg) 38°C:ssa |
| Liukoisuus | veteen liukenematon (<10-40 mg/l) |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) | log Pow = 4 - >6; rasvahakuinen |
1.3 Reaktiivisuus
Raakaöljy voi reagoida hapettimien kanssa aiheuttaen palovaaraa.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | alle 0 - yli 23°C |
| Syttymisrajat: | 0,4-15 % |
Raakaöljy on erittäin helposti tai helposti syttyvä neste. Aine syttyy lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Raakaöljystä haihtuva höyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa. Raakaöljysäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana. Raakaöljyn palaessa muodostuu myrkyllisiä palamistuotteita, kuten hiilimonoksidia, rikkivetyä sekä typen ja rikin oksideja.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry.
Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.
Ärsyttää voimakkaasti silmiä.
Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.
Saattaa aiheuttaa syöpää (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Saattaa vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta).
Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.
Turvalausekkeet
| P201: | Lue erityisohjeet ennen käyttöä |
| P273: | Vältettävä päästämistä ympäristöön. |
| P280: | Käytä suojakäsineitä/ suojavaatetusta/ silmiensuojainta/ kasvonsuojainta. |
| P301+P310: | JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN/ lääkäriin. |
| P331: | EI saa oksennuttaa. |
| P210: | Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. |
Raakaöljylle on annettu CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008) mukainen harmonisoitu luokitus Carc. 1B; H350 (Saattaa aiheuttaa syöpää).
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1267 RAAKAÖLJY 1267 (RAAKAÖLJY, höyrynpaine 50 °C:ssa yli 110 kPa) 1267 (RAAKAÖLJY, höyrynpaine 50 °C:ssa enintään 110 kPa) | |
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 3 merikuljetus 3 | |
| Pakkausryhmä: | I II (höyrynpaine 50 °C:ssa yli 110 kPa), (höyrynpaine 50 °C:ssa enintään 110 kPa) III | |
| Varoituslipuke: | 3 (palava neste) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 30 palava neste (leimahduspiste 23 – 60 °C) tai palava neste tai kiinteä aine sulassa muodossa (leimahduspiste yli 60 °C) leimahduspisteeseensä tai sen yläpuolelle lämmitettynä tai itsestään kuumeneva neste 33 helposti palava neste (leimahduspiste alle 23 °C) |
| YK-numero: | 3494 RAAKAÖLJY (korkea rikkipitoisuus, palava, myrkyllinen) | |
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 3 merikuljetus 3 | |
| Pakkausryhmä: | I (korkea rikkipitoisuus, palava, myrkyllinen) II (korkea rikkipitoisuus, palava, myrkyllinen) III (korkea rikkipitoisuus, palava, myrkyllinen) | |
| Varoituslipuke: | 3 (palava neste) 6.1 (myrkylliset aineet) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 36 palava, lievästi myrkyllinen neste (leimahduspiste 23–60 °C) tai itsestään kuumeneva, myrkyllinen neste 336 helposti palava neste, myrkyllinen |
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine
Raakaöljy on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (Carc. 1B). Raakaöljy sisältää syöpävaarallisia yhdisteitä, kuten bentseeniä ja PAH-yhdisteitä. Raakaöljyn koostumus ja ominaisuudet voivat vaihdella raakaöljylaadun ja toimituserän mukaan.
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| ERPG-arvot (Emergency response planning guidelines, USA) | |
| ERPG-1 | 200 ppm /60 min |
| ERPG-2 | 1000 ppm /60 min |
| ERPG-3 | 4000 ppm /60 min |
ERPG-arvot perustuvat raakaöljystä haituvien hiilivetyjen kokonaispitoisuuteen.
Korkean rikkipitoisuuden sisältävästä raakaöljystä voi haihtua haitallisia pitoisuuksia rikkivetyä (ks. rikkivedyn OVA-ohje).
Työhygieeniset raja-arvot
Raakaöljylle ei ole annettu työpaikan ilman haitalliseksi tunnettua pitoisuutta (HTP-arvo).
Raakaöljy sisältää kuitenkin helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi bentseeniä, etyylibentseeniä, ksyleeniä, rikkivetyä ja tolueenia. Näille yhdisteille on olemassa työhygieeniset HTP-arvot.
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Raakaöljyn sisältämistä hiilivedyistä jalostetaan pääasiassa polttoaineita, kuten bensiini, diesel, kerosiini, lämmitys- ja muut polttoöljyt sekä nestekaasu. Raakaöljyn sisältämästä bitumista voidaan valmistaa muun muassa asfalttia. Raakaöljystä valmistetaan myös voiteluaineita, kuten kevyitä koneöljyjä, moottoriöljyjä ja rasvoja. Lisäksi raakaöljyn alkeeneista (olefiinit) voidaan valmistaa muoveja tai muita yhdisteitä. Raakaöljyn jalostuksessa saadaan myös rikkiä. Raakaöljystä saatavia aromaattisia petrokemikaaleja voidaan käyttää muussa kemianteollisuuden tuotannossa.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Raakaöljystä haihtuvien höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Myös keskushermostoa lamaavat vaikutukset kuten huimaus, uneliaisuus ja tajunnan tason lasku, voivat olla mahdollisia. Roiskeet silmään ja iholle voivat aiheuttaa ärsytysoireita, kuten kipua ja punoitusta. Nielemisen ja oksentamisen yhteydessä vaarana on, että nestemäistä raakaöljyä joutuu keuhkoihin (aspiraatio), mikä voi aiheuttaa vakavan kemiallisen keuhkotulehduksen.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuva ihoaltistuminen raakaöljylle voi aiheuttaa ihon kuivumista ja ihottumaa.
EU:ssa raakaöljy on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (Carc. 1B). Raakaöljy sisältää syöpävaarallisia yhdisteitä, kuten bentseeniä ja PAH-yhdisteitä.
3. Vaikutukset ympäristöön
Maahan joutuneesta raakaöljystä osa sen ainesosista haihtuu ilmaan. Toisaalta raakaöljyn pidempiketjuiset hiilikomponentit sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen. Maaperässä öljy hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa, mutta ainesosien sitoutuminen hidastaa hajoamista. Osa raakaöljyn ainesosista voi kulkeutua pohjaveteen.
Raakaöljy liukenee niukasti veteen (<10–40 mg/l) ja osa sen ainesosista haihtuu pintavedestä ilmaan. Raakaöljy muodostaa veden kanssa vesiöljyemulsiota. Raakaöljy hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa, mutta se ei kuitenkaan ole nopeasti biologisesti hajoavaa. Lisäksi ainesosien sitoutuminen veden orgaaniseen ainekseen ja sedimenttiin hidastaa hajoamista.
Raakaöljyn ainesosat ovat myrkyllisiä tai haitallisia vesieliöille. Osa raakaöljyn aineosista on vesieliöihin kertyviä. Vesistöön päätynyt raakaöljy aiheuttaa vesilintujen öljyyntymistä. Lintujen höyhenpeitteen vettähylkivä rakenne rikkoutuu, jolloin linnun lämmöneristyskyky katoaa.
CONCAWE:n (The Oil Companies' European Organization for Environment, Health and Safety) luokitusehdotuksessa raakaöljy on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja hitaan hajoavuuden perusteella.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Pelastustoimi: TOKEVA Ohje T3b (Helposti syttyvät nesteet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä alueelle pääsy. Pysy tuulen yläpuolella. Huomioi säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi. Patoa raakaöljyä sisältävä sammutusvesi, jotta se ei kulkeudu viemäriin tai vesistöihin.
Palojen sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
4.2 Vuoto ja valuma
4.2.1 Maa-alueella tapahtuvat vuodot
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys kaikkiin suuntiin 25 metriä. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys kaikkiin suuntiin 25–50 metriä. |
Torjunta ja suojautuminen
Syttymisvaara nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu kosketukseen lämmönlähteiden kanssa. Poista mahdolliset syttymislähteet. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Estä aineen leviäminen patoamalla, vesistössä öljypuomeilla. Estä nesteen valuminen viemäreihin patoamalla tai tukkimalla ne. Syttymisvaaran rajoittamiseksi peitä lammikko sammutusvaahdolla. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Tuuleta sisätilat.
Vältä ihokosketusta ja aineen hengittämistä. Henkilönsuojaimina on käytettävä paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Alueen puhdistaminen
Raakaöljyä ei saa huuhtoa viemäriin, maastoon eikä vesistöön. Käytä kipinöimättömiä välineitä. Saastunut maa tulee kuoria. Suurissa vuodoissa padottu raakaöljy pumputaan säiliöön.
4.2.2 Vesialueella tapahtuvat vuodot
Raakaöljy leviää ilman rajoitteita veteen joutuessaan lauttamaiseksi ohueksi kerrokseksi veden pinnalle kymmenien neliökilometrien alueelle. Leviämiseen vaikuttavat veden virtausnopeus ja tuulen voimakkuus. Vedessä raakaöljy alkaa muuntua eli säistyä tuulen ja vedenkäynnin vaikutuksesta (haihtua, liueta, emulgoitua, levitä ja sedimentoitua).
Veteen joutuneen raakaöljyn talteen ottamisessa käytetään öljyntorjuntavälineistöä. Raakaöljyn leviäminen vesistössä estetään öljypuomeilla.
Lisätietoa merialueella tapahtuvan vahingon torjunnasta: SÖKÖSuomenlahti – öljyntorjunnan toimintamalli ja sisävesialueella tapahtuvan vahingon torjunnasta: SÖKÖSaimaa – öljyntorjunnan toimintamalli Saimaan syväväylälle.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Siirrä raakaöljyn höyryille tai öljysumulle altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos henkilöllä on hengitysvaikeuksia, anna hänelle mahdollisuuksien mukaan lisähappea. Jos hengitys on pysähtynyt, anna potilaalle tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Pidä altistunut levossa ja lämpimänä. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.
Roiskeet silmään
Huuhtele silmää haalealla juoksevalla vedellä 15 minuuttia silmäluomia auki pitäen (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.
Ihokosketus
Riisu välittömästi raakaöljyn likaama vaatetus. Pese ihoa saippualla ja runsaalla juoksevalla vedellä. Jos ihoärsytystä ilmenee, ota yhteys lääkäriin. Laita likaantunut vaatetus merkittyyn muovisäkkiin.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Aseta potilas kylkiasentoon. Jos potilas on tajuton tai hänellä on kouristuksia, älä anna mitään suun kautta. Jos altistunut henkilö on tajuissaan, huuhdo hänen suunsa vedellä. ÄLÄ OKSENNUTA. Toimita potilas välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 0800 147 111.
4.4 Lääketieteellinen hoito
Hoito on oireenmukaista (ks. Terveysportti - Erilaisten hiilivetyjen aiheuttamat myrkytykset).
4.5 Jätteiden käsittely
Raakaöljyä sisältävä jäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Öljyvahinkojätteet tulee lajitella jätejakeittain ja öljyisyyden perusteella. Jätejakeita ovat öljyinen sekajäte, öljy-vesiseos, öljyinen maa-aines ja tartuntavaarallinen riskijäte (esim. kuolleet linnut).
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa suljettuja laitteistoja ja tehokasta kohdepoistoa. Estä höyryn ja sumun pääsy työpaikan ilmaan. Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Henkilönsuojaimiin hyviä materiaaleja ovat nitriilikumi, Viton™, neopreeni ja PVC. Käytä hengityksensuojainta (suodatin A) tarvittaessa. Laboratoriotyössä käytä mieluiten vetokaappia. Tuotesiirroissa ja säiliöitä avattaessa varottava vapautuvien kaasujen (rikkivety, hiilivedyt) hengittämistä.
Käsittele ainetta erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Tupakointi on kielletty. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Staattisen sähkön aiheuttama kipinöintivaara torjutaan maadoituksin. Käsittely- ja varastointitiloissa sähkölaitteiden tulee olla räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksyttyjä. Huolehdi tehokkaasta ilmanvaihdosta. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käsittely- ja varastointilämpötila ei saa ylittää leimahduspistettä.
Varastoi raakaöljy mieluummin ulkona, viileässä, kuivassa, hyvin tuuletetussa, auringonvalolta suojatussa ja paloturvallisessa paikassa. Varastoi erillään syttymis- ja lämmönlähteistä ja hapettavista aineista. Varo säiliön kolhiintumista. Tarkkaile mahdollisia vuotoja.
Varaudu mahdollisiin vuotoihin ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi esimerkiksi keräysaltailla, täyttö- ja tyhjennyspaikan päällystyksellä ja viemäröinnillä.
Raakaöljyn käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (raakaöljy: UN 1267 tai raakaöljy (korkea rikkipitoisuus): UN 3494). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (raakaöljy: varoituslipuke 3, ja lisäksi varoituslipuke 6.1, jos korkea rikkipitoisuus).
7. Kirjallisuus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
First aid reference guide – 2021 update. Concawe, Brussels, 2021 (report no. 8/21).
GESTIS Substance Database. Institute for Occupational Safety and Health of the German Social Accident Insurance (IFA), 2023.
Hazard Classification and Labelling of Petroleum substances in the European Economic Area – 2020. Concawe, Brussels, 2020. (report no. 22/20).
IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Volume 45. Occupational exposures in petroleum refining; crude oil and major petroleum fuels. Lyon: IARC (International Agency for Research on Cancer), 1989.
Käyttöturvallisuustiedote, Raakaöljy; Crude Oil, Sour (min 0,5 % Sulphur). Neste Oyj 2022.
Käyttöturvallisuustiedote, Raakaöljy; Crude Oil, Sweet (max 0,5 % Sulphur). Neste Oyj 2020.
Lilius T. ym. Erilaisten hiilivetyjen aiheuttamat myrkytykset. Myrkytysten hoito. Kustannus Oy Duodecim, 2022.
Nissinen J. Raakaöljyä Suomenlahden laineille - Katsaus raakaöljyn ominaisuuksiin, ympäristövaikutuksiin, torjuntaan ja onnettomuuksien historiaan eteläisillä aluevesillämme. Suomen ympäristökeskus 184, 2000.
Oil spill responder health and safety - Good practice guidelines for incident management and emergency response personnel. International Association of Oil & Gas Producers (IOPG) UK, IOGP Report 480, 2023.
PubChem. National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, USA, 2023.
SÖKÖSaimaa - Öljyntorjunnan toimintamalli Saimaan syväväylälle. XAMK kehittää 42, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka 2018.
SÖKÖSuomenlahti – Öljyntorjunnan toimintamalli Suomenlahden rannikon pelastustoimialueilla. XAMK kehittää 133, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka 2021.
Technical guidance supporting the establishment of a volatile organic compound action level for GoM crude oil incidents. Center for toxicology & environmental health (CTEH), USA, 2022.
TOKEVA 2021 -ohjeisto. (versio: 1.1.0) Pelastusopisto 2021.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä (VAK-haku). Traficom, Liikenne ja viestintävirasto, 2023.
Öljyyntyneiden eläinten hoito. WWF Suomen raportti nro 24, 2006.
Tämä turvallisuusohje on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön tuella.